Työoikeus, virkasuhteet

Työsuhde on työntekijän ja työnantajan välillä solmittu suhde. Työsuhde voidaan sopia kirjallisella tai sähköisellä sopimuksella, josta on käytävä ilmi työntekijän sitouminen tekemään työtä tulevan työnantajansa lukuun. Työntekijä puolestaan saa tekemästään työstä työnantajalta vastiketta. Lainsäädännössä on tarkasti määritelty työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet työnteon eri vaiheissa. Virkasuhde erooa työsuhteesta julkisoikeudellisena palvelusuhteena.

Virkauhde muodostuu yksipuolisella virkaan nimittämisellä. Työ- ja virkasuhteiden monimuotoisuuden sekä laajojen normikokonaisuuksien vuoksi ongelmallisia tilanteita voi olla välillä haastavaakin selvittää. Laki24 artikkeleista löydät vastaukset askarruttaviin kysymyksiin.

Kunnallisen viranhaltijan irtisanominen ›

Kunnallisen viranhaltijan irtisanominen voi tapahtua tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tai henkilöstä johtuvilla perusteilla. Kunnallisen viranhaltijan irtisanominen henkilöstä johtuvilla perusteilla Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Asiallisena ja painavana syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Asiallinen ja painava Lue lisää ›

Virantoimituksesta pidättäminen — kunnallinen viranhaltija ›

Virantoimituksesta pidättäminen voidaan tehdä, jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Virantoimituksen ulkopuolella tapahtuneiden rikosten vuoksi viralta pidättäminen voidaan tehdä tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi. Näin voidaan kuitenkin toimia vain, jos asiassa ilmenneillä seikoilla voi olla vaikutusta viranhaltijan edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Lue lisää ›

Kunnallisen viranhaltijan irtisanomisajat ›

Kunnallisen viranhaltijan irtisanomisajat on kirjattu lakiin. Irtisanomisajoista voidaan pääsääntöisesti sopia toisin työehto- ja työsopimuksissa. Kunnallisella viranhaltijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on virkasuhteessa kuntaan. Viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi. Tämä artikkeli käsittelee yleisiä irtisanomisaikoja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain mukaisesti. Irtisanomisajat riippuvat työsuhteen kestosta Työnantajan irtisanoessa viranhaltijan virkasuhteen irtisanomisaika on vähintään: Palvelussuhteen kesto: enintään vuosi, irtisanomisaika: 14vrk Palvelussuhteen kesto: Lue lisää ›

Lomauttaminen valtion virasta ›

Lomauttaminen on palkanmaksun ja virantoimituksen keskeyttämistä määräajaksi. Se on mahdollista jos on olemassa perusteet irtisanoa virkamies kollektiiviperusteella. Kollektiiviperusteisen irtisanomisen edellytyksistä on oma artikkelinsa (linkki alla). Lomautuksessa palkanmaksu ja virantoimitus keskytyvät virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa. Virkamies voidaan lomauttaa 14 vrk:n ilmoitusaikaa noudattaen. Lomautus voidaan tehdä enintään 90 päivän ajaksi, jos virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota Lue lisää ›

Eläköityminen valtion virasta – eroamisikä ›

Eläköityminen tarkoittaa yleensä töiden päättämistä iän, eli saavutetun yleisen eläkeiän perusteella. Lainsäädännössä on määritelty yleiset eroamisiät. Eläköityminen ja eroamisikä Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta. Vuosista 1958 vuoteen 1961 syntyneillä eroamisikä on Lue lisää ›

Irtisanomisajat irtisanottaessa valtion virasta ›

Irtisanomisajat on määritelty valtion virkamieslaissa. Tässä artikkelissa keskitytään työnantajalähtöiseen irtisanomiseen liittyviin irtisanomisaikoihin. Virkamies voidaan irtisanoa henkilöstä johtuvilla syillä tai kollektiiviperusteilla. Irtisanomisajat Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos sovitaan tästä pidemmästä ajasta on sovitun sijaan noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanomisajoista voidaan siis sopia toisin työmarkkinaneuvotteluissa. Irtisanomisaika voidaan sopimuksessa määrätä viranomaiselle myös tuota aikaa pidemmäksi ja Lue lisää ›

Virkasuhteen päättäminen kollektiiviperusteella — valtion virka ›

Virkasuhteen päättäminen kollektiiviperusteella on mahdollista henkilöstä riippuvien irtisanomisperusteiden ohella. Kollektiiviperusteet liittyvät useimmiten viraston uudelleenorganisointeihin. Virkasuhteen päättäminen kollektiiviperusteella on viranomaisen oikeus Viranomaisella on oikeus irtisanoa virkamies jos virasto tai se yksikkö, jossa virkamies työskentelee lakkaa. Irtisanomiseoikeus on myös, kun virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettavaksi olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. Irtisanominen ei Lue lisää ›

Virkasuhteen päättäminen henkilöstä riippuvilla syillä valtion virka ›

Virkasuhteen päättäminen on mahdollista irtisanomisajan kuluttua. Se on mahdollista myös ilman irtisanomisaikaa, jos niin on sovittu tai laissa erikseen säädetty. Virkasuhteen päättäminen henkilöstä riippuvilla syillä Viranomainen, eli työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava. Tällainen syy ei ole ainakaan virkamiehen sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva syy, paitsi jos Lue lisää ›

Virkavapaus valtion virasta ›

Virkavapaus valtion virasta voidaan myöntää hakemuksesta. Virkavapaalla oleva virkamies keskeyttää työnteon hakemuksessa määrätyksi ajaksi. Virkavapaus voidaan myöntää hakemuksen lisäksi suoraan lain nojalla. Virkavapaata voidaan myöntää myös osittaisena. Virkavapaana oleva virkamies voidaan lisäksi suostumuksensa perusteella erityisestä syystä määrätä suorittamaan joitakin virkatehtäviä. Useimmiten virkavapaa haetaan perhesyistä, opintoja varten tai siirryttäessä toiseen virkaan tai tehtävään koeajalle. Virkavapapaa voidaan Lue lisää ›

Virkasuhteen osapuolten velvollisuudet — valtion virka ›

Virkasuhteen osapuolten velvollisuudet on säädetty lailla. Julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa osapuolina ovat julkisoikeudellinen yhteisö (työnantaja) ja virkamies (joka voi olla myös nainen). Viraston velvollisuudet Viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta naisten ja Lue lisää ›

Työsuhde

Työsuhteita on erilaisia. Ne voivat olla toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia tai urakkatöitä. Sopimusten väliset oikeussuhteet eroavat hieman toisistaan ja siksi onkin tärkeää tiedostaa työntekijänä oikeudet työsuhteen eri vaiheissa.

Soita Laki24:n lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työ- ja virkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Työsuhteen päättäminen

Työsuhde voidaan päättää työntekijän tai työnantajan päätökselle. Työsuhde päättyy päättämismenettelyllä, joka on erilainen riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

2

Työsuhteen irtisanominen

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomiseen. Tästä seuraa yleensä irtisanomisaika, joka määrittyy työsopimuslain ja työsopimuksen perusteella.

3

Vuosiloma

Vuosilomalaissa on säännelty, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lakia sovelletaan työntekijöihin ja virkamiehiin.

4

Lomautus

Lomautuksen aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti vaikka työsuhde jää voimaan. Lomautus voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista.