Työoikeus, virkasuhteet

Työsuhde on työntekijän ja työnantajan välillä solmittu suhde. Työsuhde voidaan sopia kirjallisella tai sähköisellä sopimuksella, josta on käytävä ilmi työntekijän sitouminen tekemään työtä tulevan työnantajansa lukuun. Työntekijä puolestaan saa tekemästään työstä työnantajalta vastiketta. Lainsäädännössä on tarkasti määritelty työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet työnteon eri vaiheissa. Virkasuhde erooa työsuhteesta julkisoikeudellisena palvelusuhteena.

Virkauhde muodostuu yksipuolisella virkaan nimittämisellä. Työ- ja virkasuhteiden monimuotoisuuden sekä laajojen normikokonaisuuksien vuoksi ongelmallisia tilanteita voi olla välillä haastavaakin selvittää. Laki24 artikkeleista löydät vastaukset askarruttaviin kysymyksiin.

Työsuhde: Työnantajan käskyt ›

Työnantajan käskyvalta Työnantajalla on tietty valta käskyillään säännöstää työsuhteen sisältöä. Tällainen käskyvalta perustuu työnantajan direktio-oikeuteen, mikä on yksi työsopimuksen ja työsuhteen tunnusmerkki. Tällä tarkoitetaan työntekijän sitoutumista työntekoon työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuksessa työntekijä alistaa työvoimansa työnantajan käytettäväksi. Näin ollen työntekijä on myös velvollinen noudattamaan kuuliaisuutta ja uskollisuutta työnantajalleen. Työntekijä on siten velvollinen tekemään työnsä Lue lisää ›

Opintovapaa ›

Sekä työntekijöillä että virkamiehillä on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaa annetaan koulutusta tai opiskelua varten. Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt päätoimisesti saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, joko yhtäjaksoisesti tai pätkissä. Tällöin työntekijällä tai virkamiehellä on oikeus saada enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana. Kun työntekijä tai virkamies on ollut saman työnantajan palveluksessa yhdessä Lue lisää ›

Vuorotteluvapaa ›

Vuorotteluvapaa on työnantajan ja työntekijän välillä tehty järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi sovituksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja on palkattava sijainen, joka on ollut työttömänä työnhakijana Lue lisää ›

Säästövapaa ›

Kun työntekijä säästää vuosilomastaan osan pidettäväksi seuraavalle lomakaudelle puhutaan säästövapaasta. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävän osan lomastaan. Tätä oikeutta voidaan silti rajoittaa, jos tästä aiheutuu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vakavaa haittaa arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi työtehtävien ja työnantajan toiminnan luonne. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä myös sopia 18 päivän ylittävän osan Lue lisää ›

Työsuhde: Työsuhteen ehtojen muuttaminen ›

Työsuhteen aikana voi syntyä tarve muuttaa työn sisältöä tä tämän ehtoja. Mikäli työnantaja haluaa muuttaa työsuhteen etuja, edellyttää tämä joko uuden sopimuksen tekemistä tai irtisanomisperustetta. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa yksipuolisesti mutta tällöin tulee aina noudattaa irtisanomisaikaa. Mikäli työnantaja muuttaa esimerkiksi työntekijän työajat voi työntekijä hyväksyy tämän joko nimenomaisesti tai hiljaisesti. Kun työntekijä hyväksyy työaika muutoksen Lue lisää ›

Työsuojelu: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ›

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on säädetty vuonna 2006. Lain tarkoitus on turvata työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen. Tämän lisäksi laki edistää työympäristöä ja työolosuhteita viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijän yhteistoiminnan avulla. Laissa määritellään muun muassa työsuojeluviranomaisten velvollisuuksia ja toimivaltuuksista sekä menettelystä työsuojeluviranomaisten valvoessa  työsuojelua koskevien säännösten noudattamista. Lailla säädetään pääsääntöisesti kaksi asiaa: siitä, miten työsuojelusäännösten Lue lisää ›

Työsuhde: Alkoholin käyttö ja irtisanominen ›

Alkoholin käyttö on ongelmallinen tilanne etenkin kun työntekijä ilmaantuu työpaikalle alkoholin alaisena. Työntekijän henkilökohtaisen koskemattomuuden suojan turva estää alkoholitestauksen työpaikalla ilman siihen oikeuttavaa lainsäännöstä. Alkoholitestin tekeminen työntekijälle on kuitenkin mahdollista osana työterveyshuollon terveystarkastusta. Työntekijän alkoholinkäytön selvittäminen liittyy myös kysymykseen työntekijän työkyvystä ja työnantajan työturvallisuusvelvoitteesta. Työnantajan työturvallisuuslain mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus saattaa velvoittaa työnantajan tarvittaessa poistamaan päihtyneen työntekijän Lue lisää ›

Luottamusmiehen irtisanomissuoja ›

Luottamusmiehelle on laissa säädetty erityinen irtisanomissuoja. Suoja koskee ainoastaan irtisanomista, joten sopimus voidaan purkaa, kuten kenen tahansa muunkin työntekijän sopimus, eikä tämä erityisasema vaikuta myöskään määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen. Koeaikapurku voidaan suorittaa myös luottamusmiestehtävästä huolimatta. Työntekijästä johtuvasta syystä luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun saa irtisanoa vain luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumuksella. Tuotannollisella tai taloudellisella perusteella luottamusmies voidaan irtisanoa Lue lisää ›

Luottamusmies ja sen valinta ›

Työntekijöitä työpaikalla edustaa työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Jos työntekijöillä ei TES:n mukaan ole oikeutta valita itselleen luottamusmiestä, he voivat valita edustajakseen luottamusvaltuutetun. Luottamusmiehenä tai – valtuutettuna toimii joku työntekijöistä, ja hänet asettaa yleensä ammattiosasto. Luottamusmiehen vaaliin on oikeus osallistua kaikilla ammattiosaston jäsenillä, mutta järjestäytymättömillä tai toiseen työntekijäjärjestöön kuuluvilla työntekijöillä ei yleensä ole osallistumisoikeutta. Luottamusmies edustaa Lue lisää ›

Liikkeen luovutus: Työsuhteen ja työehtojen säilyminen liikkeen luovutuksessa ›

Liikkeen luovutuksessa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle, eli työntekijät siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen. Tämä koskee vain luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita. Työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä esimerkiksi vaatimalla saada jäädä vanhan työnantajan palvelukseen. Oikeuksien ja velvollisuuksien ohella siirtyvät myös työsuhteesta johtuvat työsuhde-etuudet, eli työntekijä saa esimerkiksi pitää hänelle kuuluvan puhelinedun ja esimerkiksi vuosiloman Lue lisää ›

Työsuhde

Työsuhteita on erilaisia. Ne voivat olla toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia tai urakkatöitä. Sopimusten väliset oikeussuhteet eroavat hieman toisistaan ja siksi onkin tärkeää tiedostaa työntekijänä oikeudet työsuhteen eri vaiheissa.

Soita Laki24:n lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työ- ja virkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Työsuhteen päättäminen

Työsuhde voidaan päättää työntekijän tai työnantajan päätökselle. Työsuhde päättyy päättämismenettelyllä, joka on erilainen riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

2.

Työsuhteen irtisanominen

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomiseen. Tästä seuraa yleensä irtisanomisaika, joka määrittyy työsopimuslain ja työsopimuksen perusteella.

3.

Vuosiloma

Vuosilomalaissa on säännelty, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomalaki soveltuu työntekijöihin ja virkamiehiin.

4.

Lomautus

Lomautuksen aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti vaikka työsuhde jää voimaan. Lomautus voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista.