Työoikeus, virkasuhteet

Työsuhde on työntekijän ja työnantajan välillä solmittu suhde. Työsuhde voidaan sopia kirjallisella tai sähköisellä sopimuksella, josta on käytävä ilmi työntekijän sitouminen tekemään työtä tulevan työnantajansa lukuun. Työntekijä puolestaan saa tekemästään työstä työnantajalta vastiketta. Lainsäädännössä on tarkasti määritelty työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet työnteon eri vaiheissa. Virkasuhde erooa työsuhteesta julkisoikeudellisena palvelusuhteena.

Virkauhde muodostuu yksipuolisella virkaan nimittämisellä. Työ- ja virkasuhteiden monimuotoisuuden sekä laajojen normikokonaisuuksien vuoksi ongelmallisia tilanteita voi olla välillä haastavaakin selvittää. Laki24 artikkeleista löydät vastaukset askarruttaviin kysymyksiin.

Liikkeen luovutus: Työsuhteen ja työehtojen säilyminen liikkeen luovutuksessa ›

Liikkeen luovutuksessa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle, eli työntekijät siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen. Tämä koskee vain luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita. Työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä esimerkiksi vaatimalla saada jäädä vanhan työnantajan palvelukseen. Oikeuksien ja velvollisuuksien ohella siirtyvät myös työsuhteesta johtuvat työsuhde-etuudet, eli työntekijä saa esimerkiksi pitää hänelle kuuluvan puhelinedun ja esimerkiksi vuosiloman Lue lisää ›

Liikkeen luovutus: Mikä on liikkeen luovutus? ›

Lain määritelmän mukaan liikkeen luovutuksesta on kyse, kun yritys, liike, yhteisö tai säätiö tai näiden toiminnallinen osa luovutetaan toiselle työnantajalle. Lisäksi edellytyksenä on, että luovutettu liike tai sen osa säilyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksessa liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Jotta kyseessä on liikkeen Lue lisää ›

Sairausajan palkka ›

Työntekijällä, joka joutuu olemaan pois työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, on oikeus sairausajan palkkaan. Edellytyksenä on, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä siksi suoriudu työsopimuksen mukaisista tehtävistään. Työntekijä saa täyttä sairausajan palkkaa, jos hän työkyvyttömyyden alkaessa on ollut samassa työpaikassa vähintään kuukauden. Tätä lyhyemmissä työsuhteissa työntekijä saa sairausaikana 50 % tavallisesta palkastaan. Lue lisää ›

Palkanmaksu työsuhteen päättyessä ›

Kun työsuhde päättyy, päättyy myös palkanmaksukausi. Se tarkoittaa, että työnantajan on tällöin maksettava työntekijälle kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat. Osapuolet voivat kuitenkin sopia tästä myös toisin. Työsuhteesta johtuvia saatavia voivat palkan lisäksi olla esimerkiksi ylityökorvaus sekä lomarahat. Jos työnantaja ei täytä maksuvelvollisuuttaan, on työntekijällä oikeus viivästyskorkoon ja odotusajan palkkaan. Odotusajan palkka tarkoittaa palkkaa niiltä päiviltä, jolloin Lue lisää ›

Palkan suuruus ja maksaminen ›

Palkan vähimmäissuuruudesta säädetään työsuhteessa sovellettavassa työehtosopimuksessa. Työsopimuksella työnantaja ja -tekijä voivat siis sopia tätä suuremmastakin palkasta. Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi mikään työehtosopimus, on työnantajan maksettava työntekijälle tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Huomioon otetaan tällöin esimerkiksi työntekijän koulutus, tehtävän vaativuus sekä se, millainen palkkataso ao. alueella samanlaisissa tehtävissä vallitsee. Lain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukuukauden viimeisenä Lue lisää ›

Määräaikainen työsuhde: Mikä on määräaikainen työsopimus? ›

Määräaikaisesta työsopimuksesta on kyse silloin, kun sopimuksen päättyminen määräytyy esimerkiksi päivämäärän, tietyn tehtävän valmistumisen tai tietyn tapahtuman mukaan. Jos työnantaja haluaa solmia työsopimuksen määräaikaisena, sille on oltava perusteltu syy. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia vain silloin, kun työvoiman tarve kyseiseen tehtävään on tilapäistä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työn kausiluonteisuus tai sijaisuus. Jos työntekijä haluaa solmia Lue lisää ›

Tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät ›

Työnantajat käyttävät tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamiseen. Tarvittaessa työhön kutsuttava tai ns. ”ekstra työntekijä” on usein nollatuntisopimus. Töihin kutsuminen tapahtuu usein lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole sitoutuneet työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen. Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia. Sopimuksen laatuun Lue lisää ›

Vuokratyö ›

Vuokratyössä on kyse tilanteesta, jossa työnantaja asettaa työntekijän toisen tahon käyttöön vastiketta vastaan. Työvoiman vuokraukseen tarvitaan työntekijän suostumus. Työntekijä voi antaa suostumuksensa jo työsopimuksessa tai työsuhteen kestäessä. Yritystä, jonka käyttöön työvoimaa luovutetaan, kutsutaan käyttäjäyritykseksi. Vuokratyössä oikeus johtaa ja valvoa työntekoa siirtyvät käyttäjäyritykselle. Myös muut välittömästi työn tekemiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat käyttäjäyrityksen hallussa. Käyttäjäyritys Lue lisää ›

Osa-aikatyö ja sen edellytykset ›

Osa-aikatyöstä on kyse, kun työntekijän työaika on lyhyempi kuin samanlaisessa työssä olevan kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Työaika voi olla lyhyempi päivä- tai viikkotasolla, taikka kuukauden tai jopa vuoden jaksolla. Osa-aikatyöstä sovitaan yleensä työnantajan ja työntekijän sopimuksella. Syynä osa-aikaisuuteen voi olla esimerkiksi se, ettei työnantajalla ole tarjota muunlaista työtä. Työntekijä voi myös itse haluta työskennellä vain Lue lisää ›

Irtisanomisaika ja sen laiminlyönti ›

Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu osapuolten kesken tai työehtosopimuksessa, noudatetaan lain mukaisia irtisanomisaikoja. Näiden aikojen pituus riippuu työsuhteen kestosta. Mitä kauemmin työsuhde on kestänyt, sitä pidempää irtisanomisaikaa noudatetaan. Lain mukaan irtisanomisajat ovat Työnantajan irtisanoessa työsuhteen kesto irtisanomisaika < 1 v 14 vrk 1-4 v 1 kk 4-8 v 2 kk 8-12 v 4 kk 12v Lue lisää ›

Työsuhde

Työsuhteita on erilaisia. Ne voivat olla toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia tai urakkatöitä. Sopimusten väliset oikeussuhteet eroavat hieman toisistaan ja siksi onkin tärkeää tiedostaa työntekijänä oikeudet työsuhteen eri vaiheissa.

Soita Laki24:n lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työ- ja virkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Työsuhteen päättäminen

Työsuhde voidaan päättää työntekijän tai työnantajan päätökselle. Työsuhde päättyy päättämismenettelyllä, joka on erilainen riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

2

Työsuhteen irtisanominen

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomiseen. Tästä seuraa yleensä irtisanomisaika, joka määrittyy työsopimuslain ja työsopimuksen perusteella.

3

Vuosiloma

Vuosilomalaissa on säännelty, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lakia sovelletaan työntekijöihin ja virkamiehiin.

4

Lomautus

Lomautuksen aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti vaikka työsuhde jää voimaan. Lomautus voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista.