Työoikeus, virkasuhteet

Työsuhde on työntekijän ja työnantajan välillä solmittu suhde. Työsuhde voidaan sopia kirjallisella tai sähköisellä sopimuksella, josta on käytävä ilmi työntekijän sitouminen tekemään työtä tulevan työnantajansa lukuun. Työntekijä puolestaan saa tekemästään työstä työnantajalta vastiketta. Lainsäädännössä on tarkasti määritelty työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet työnteon eri vaiheissa. Virkasuhde erooa työsuhteesta julkisoikeudellisena palvelusuhteena.

Virkauhde muodostuu yksipuolisella virkaan nimittämisellä. Työ- ja virkasuhteiden monimuotoisuuden sekä laajojen normikokonaisuuksien vuoksi ongelmallisia tilanteita voi olla välillä haastavaakin selvittää. Laki24 artikkeleista löydät vastaukset askarruttaviin kysymyksiin.

Virkamies: Virkamiehen yleiset velvollisuudet ›

Mitä yleisiä velvollisuuksia sinulla virkamiehenä on? Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Varsinkin korkeissa viroissa toimivilta edellytetään asianmukaista käytöstä myös vapaa-ajalla tai muuten julkisesti esiinnyttäessä. Virkamiehen on työssään noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkatehtävät on hoidettava asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lahjuksia ei suvaita; taloudellista tai muuta etua ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan, jos Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen virkavapaa ›

Tarvitsetko virkavapautta esim. jatko-opiskeluja varten? Virkamies saa keskeyttää työnteon, jos asianomainen viranomainen hakemuksesta myöntää hänelle virkavapauden taikka hän on suoraan lain nojalla virkavapaana. Työnteon keskeyttämisestä muilla perusteilla on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Virkavapaus voidaan myöntää myös hakemuksetta, jos virkamies ei ole voinut hakea virkavapautta ennen työnteon keskeytymistä tai jos keskeytymisen syystä on muutoin saatu Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen sivutoimet ›

Saako virkamiehellä olla sivutoimia? Sivutoimella tarkoitetaan virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä. Myös ammattia, elinkeinoa ja liikettä pidetään sivutoimena. Virkamies saa pitää sivutointa tietyillä edellytyksillä. Sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen ei saa käyttää virka-aikaa. Jos sivutoimi vaatii virka-ajan käyttämistä, on sivutoimen harjoittamiseen virkatyön rinnalla saatava viranomaisen lupa. Tuomioistuimen tuomari ei saa Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen siirtäminen toisiin tehtäviin ›

Voidaanko virkamies siirtää toisiin tehtäviin? Virkamies voidaan määräajaksi siirtää toiseen virastoon, jos hän siihen suostuu. Virkamies voidaan siirtää myös toisen työnantajan kuin valtion palvelukseen, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista. Edellytyksenä siirtoon on luonnollisesti vastaanottavan työnantajan suostumus. Virkamies on siirron aikana virkasuhteessa siihen virastoon, josta hänet siirretään.

Virkamies: Virkamiehen irtisanominen ›

Millä perusteella virkamies voidaan irtisanoa? Virkasuhteen voi molemmin puolin irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaikaa ei tarvitse noudattaa, jos niin on sovittu. Laissa on myös säädetty, milloin virkasuhteen voi päättää ilman irtisanomisaikaa. Viranomaisen irtisanomisoikeutta voidaan sopimuksella rajoittaa siten, että irtisanoa saa vain sopimuksessa mainituilla perusteilla. Jos virkamies on nimitetty määräajaksi, hänen virkasuhteensa päättyy ilman irtisanomista, kun Lue lisää ›

Virka: Valtion virkamies ›

Kuka on kelpoinen virkamieheksi? Valtion virkamieheksi voidaan nimittää jopa 15-vuotias henkilö, jos tämä on suorittanut oppivelvollisuutensa ja nimittämistä voidaan pitää sopivana virkamiehen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta. Pääsääntöisesti virkamieheksi nimitettävän tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Jollei valtion virkaan vaadittavista tutkinnoista ja muista vastaavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ole laissa säädetty, niistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos se on Lue lisää ›

Virka: Määräaikainen virka ›

Voiko virka olla määräaikainen? Viran määräaikaisuudelle pitää olla hyväksyttävä peruste. Työn luonne, sijaisuus, harjoittelu ja avoinna olevan viran tehtävien hoito saattavat edellyttää määräaikaista tai muuten rajoitetuksi ajaksi sovittua virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen. Nimitysmenettely määräaikaiseen virkasuhteeseen on paljon kevyempi kuin nimitys vakinaiseen virkaan.

Viranomainen: Viranomaisen harjoittama syrjintä ›

Onko sinua syrjitty tai muuten epäasiallisesti kohdeltu virassasi? Laki asettaa viranomaiselle velvoitteen kohdella palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti. Virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet sinun on saatava sellaisina kuin ne sinulle lain tai virkasuhteen ehtojen mukaisesti kuuluvat. Viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että oikeutesi toteutuvat. Valtion virkamieslain syrjintäsäännöksen mukaan ketään ei saa perusteettomasti asettaa toisiin nähden eri Lue lisää ›

Valtion virka: Valtion viran koeaika ›

Voidaanko virkaan määrätä koeaika? Virkaan nimittämisen yhteydessä on mahdollista sopia koeajasta. Koeaika saa olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Koeajan aikana virkasuhteen saa purkaa sekä nimittävän viranomaisen että virkamiehen puolelta. Syyksi riittää koeaikapurku. Virkasuhdetta ei koeaikanakaan saa purkaa laissa tarkoitetuilla syrjivillä tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Syrjintää on esim. henkilön erottaminen etnisen alkuperän tai uskonnon takia. Jos Lue lisää ›

Valtion virka: Julkisoikeudellinen virkasuhde ›

Mitä valtion virka tarkoittaa? Kun valtio on työnantajana ja virkamies työn suorittajana, on kysymyksessä julkisoikeudellinen palvelussuhde eli virkasuhde. Perustuslaissa on säädetty virkoihin nimittämisen yleisistä perusteista. Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Tiettyihin julkisiin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Tällaisia virkoja ovat esim. tuomarin virat. Viranomainen ei saa asettaa ketään perusteettomasti Lue lisää ›

Työsuhde

Työsuhteita on erilaisia. Ne voivat olla toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia tai urakkatöitä. Sopimusten väliset oikeussuhteet eroavat hieman toisistaan ja siksi onkin tärkeää tiedostaa työntekijänä oikeudet työsuhteen eri vaiheissa.

Soita Laki24:n lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työ- ja virkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Työsuhteen päättäminen

Työsuhde voidaan päättää työntekijän tai työnantajan päätökselle. Työsuhde päättyy päättämismenettelyllä, joka on erilainen riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

2

Työsuhteen irtisanominen

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomiseen. Tästä seuraa yleensä irtisanomisaika, joka määrittyy työsopimuslain ja työsopimuksen perusteella.

3

Vuosiloma

Vuosilomalaissa on säännelty, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lakia sovelletaan työntekijöihin ja virkamiehiin.

4

Lomautus

Lomautuksen aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti vaikka työsuhde jää voimaan. Lomautus voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista.