Edunvalvojan toiminnan valvonta on asetettu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tehtäväksi. Valvonta tuo edunvalvojan päätöksenteköön ensinnäkin lupajärjestelmän kautta ennakkokontrollin, eli edunvalvojan luvanvaraiset toimet. Valvonta ehkäisee väärinkäytöksiä ja päämiehen edun vastaisten oikeustoimien syntymistä.… Lue lisää »
Edunvalvojan kuuleminen tarkoittaa sitä, että ennen tiettyjen päätösten tekemistä myös edunvalvojan mielipidettä on kuultava. Perussystematiikkahan edunvalvonnassa on, että edunvavalvoja on se joka kuulee päämiestään tämän talouteen vaikuttavista merkittävistä kysymyksistä. Jos… Lue lisää »
Edunvalvojan kelpoisuus on määritetty laissa holhoustoimessa. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.… Lue lisää »
Edunvalvontaan liittyy useita riskejä ja lieveilmiöitä. Kun edunvalvoja saa määrätä päämiehen omaisuudesta, hän toisinaan tekee huonoja, huonosti harkittuja ja jopa suoranaisesti laittomia toimia. Edunvalvonnan alaiseksi määrätyn henkilön suojaamiseksi on säädetty,… Lue lisää »
Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tai edunvalvojan määrääminen voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys voi johtua eri syistä. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella,… Lue lisää »
Toimeentulotuki on taattu viimesijaisena toimeentuloturvana. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan,… Lue lisää »
Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »
Hätäkeskuslaitos on sisäasianministeriön alainen laitos. Sen tehtävä tuottaa maamme hätäkeskuspalvelut. Hätäkesuslaitos antaa myös tukitoimintoja pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille. Hätäkeskuslaitos jakautuu kolmeen ostastoon; ohjaus- ja ennakointiosasto, hätäkeskuspalvelut -osasto… Lue lisää »
Tapaturma tarkoittaa sellaista vahinkoa, joka on äkillinen, odottamaton ja ennalta-arvaamaton. Näin ollen, jotta sattunut tapahtuma olisi tapaturma, on kaikkien kolmen edellytyksen täytyttävä samanaikaisesti. Lähtökohtaisesti äkillisyydellä tarkoitetaan lyhyellä aikavälillä tapahtuvaa sattumaa.… Lue lisää »
Ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta tehdään maistraatille. Ilmoituksen voi tehdä edunvalvonnan tarpeessa oleva henkilö itse tai kuka tahansa asiasta tietoinen henkilö. Ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta Edunvalvojan määrää yleensä maistraatti, joskin myös käräjäoikeus on… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
