Henkilötietojen käsittelyn periaatteet ovat; huolellisuusvelvoite, käsittelyn suunnittelu, käyttötarkoitussidonnaisuus sekä tarpeellisuusvaatimus. Henkilötietojen käsittelyn periaatteet Henkilötietojen käsittelyn periaatteet tulevat henkilötietolaista. Henkilötietolain 5 §:n mukaan rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja… Lue lisää »
Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen ns. fair trial -lauseke on otettu myös Suomen perustuslakiin. Jokaisella on sen mukaan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai… Lue lisää »
Milloin on kyseessä työtapaturma? Työtapaturmalla tarkoitetaan sellaista tapaturmaa, joka on aiheutunut työntekijälle työssä tai työhön liittyvissä olosuhteissa. Työtapaturma voi siis tapahtua esimerkiksi työpaikalla, työmatkalla tai muualla työhön taikka työntekoon liittyvässä… Lue lisää »
Pitääkö maasta- tai maahanmuutosta ilmoittaa? Oletko muuttamassa Suomesta ulkomaille? Ennen muuttoa sinun tulee tehdä kirjallinen muuttoilmoitus oman alueesi maistraattiin. Myös ulkomaalaiset, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa, ovat velvollisia tekemään muuttoilmoituksen.… Lue lisää »
Kuka saa Suomen kansalaisuuden? Suomen kansalaisuus voi syntyä monella eri tavalla. Ensinnäkin se on mahdollista saada syntymän tai vanhempien solmiman avioliiton perusteella. Myös ottolapsisuhde saattaa perustaa kansalaisuuden. Lisäksi kansalaisuus on… Lue lisää »
Mikä on henkilön kotikunta? Kotikuntalain yhtenä tavoitteena on vähentää henkilön kotikunnan määräytymiseen liittyvää byrokratiaa. Suomen perustuslain mukaan oleskelun ja asumisen vapaus kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Väestökirjalainsäädännön kotipaikan määräytymistä koskevat säännökset on… Lue lisää »
Asevelvollisuus koskee Suomen kansalaisia Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Tilaisuudessa määritetään asevelvollisen palveluspaikka… Lue lisää »
Miten ulkomaalaislupia Suomesta haetaan? Oleskelu- ja työlupa sekä viisumiasioita koskevat luvat myöntää Suomessa asiasta riippuen poliisi tai maahanmuuttovirasto. Näitä koskevat asiat täytyy hoitaa oman oleskelupaikkakunna poliisille henkilökohtaisesti. Ulkomailla asioita hoitaa… Lue lisää »
Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön… Lue lisää »
Ketkä ovat valtiottomat henkilöt? Lainsäädännön mukaan on tärkeä käsittää, ketkä ovat valtiottomat henkilöt. Valtioton henkilö (de jure) tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion kansalaisasemaa. Mikään valtio ei… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
