Edunvalvojan tehtävät kuolinpesässä ovat maistraatin valvonnan alla. Edunvalvoja huolehtii perinnönjaon toteutumisesta päämiehensä edun mukaisesti. Edunvalvojan tehtävät kuolinpesässä Edunvalvojan on osallistuttava päämiehensä puolesta kuolinpesän asioiden hoitoon. Ensimmäisenä tehtävänä edunvalvojan on otettava… Lue lisää »
Alaikäisen edunvalvoja on hänen huoltajansa. Alaikäisellä voi olla myös muu edunvalvoja kuin huoltaja, jos edunvalvonnan järjestäminen muuten on tarpeellista. Alaikäisen edunvalvoja Alaikäisen edunvalvoja on pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Lapsen huoltaja puolestaan… Lue lisää »
Voisiko eduskunnan oikeusasiamies auttaa asiassasi? Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät ovat osittain päällekkäisiä valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien kanssa. Myös hän valvoo laillisuutta viranomaisten toiminnassa. Viranomaisten lisäksi hänen valvontansa ulottuu muihinkin silloin, kun nämä… Lue lisää »
Onko maahanmuuttovirasto sinulle tuttu? Maahanmuuttovirasto on Suomen keskeinen maahanmuuttoviranomainen. Maahanmuuttovirasto muun muassa ratkaisee turvapaikkahakemukset ja myöntää oleskeluluvat. Maahanmuuttovirasto antaa tarkempaa tietoa ulkomaalaisten kohtelusta Suomessa. Maahanmuuttovirasto myös ensisijassa vastaa Suomen kansalaisuutta… Lue lisää »
Kenelle annetaan suomalainen henkilötunnus? Väestötietojärjestelmään tehty rekisterimerkintä lapsen syntymästä tai ulkomaalaisen Suomeen muutosta perustaa oikeuden henkilötunnukseen. Henkilötunnuksia voidaan antaa vain yksi henkilöä kohti. Henkilötunnuksen saa jokainen Suomen kansalainen syntymätodistuksen perusteella.… Lue lisää »
Kuka henkilökortteja myöntää? Suomessa henkilökortit myöntää paikallispoliisi hakijan kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen voi tehdä mille tahansa paikallispoliisille. Henkilökortti käy virallisesta henkilöllisyystodistuksesta siinä missä passi tai ajokorttikin. Sitä voidaan käyttää tietyin… Lue lisää »
Varavaltuutettu toimii vain väliaikaisesti. Hän toimii silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään. Varsinainen valtuutettu voi olla esimerkiksi sairastunut tai esteellinen hoitamaan valtuutetun tehtävää. Varavaltuutetun rooli on siis… Lue lisää »
Kun henkilö määrätään edunvalvontaan, maistraatti valvoo laajasti edunvalvojan toimia. Sen sijaan edunvalvontavaltuutuksessa valvonnan määrä riippuu valtakirjasta. Valtuuttaja voi valtuutuksessa määrittää, miten paljon maistraatti valvoo valtuutetun toimia. Pakollisia valvontamuotoja ovat omaisuusluettelo… Lue lisää »
Henkilö valitsee itse valtuutetun. Valtuutettu ei saa olla oikeushenkilö eli esim. yritys tai yhdistys. Valtuutetun tulee nimenomaisesti suostua toimimaan valtuutettuna, eli ketään ei voi valtuuttaa vastoin tahtoaan. Valtuutetulta ei edellytetä… Lue lisää »
Toissijainen valtuutettu tavallaan ”odottaa”. Hänestä tulee valtuutettu vain, jos varsinainen valtuutettu ei ota valtuutetun tehtävää vastaan tai hän luopuu tehtävistään. Varsinainen valtuutettu voi myös tulla pysyvästi estyneeksi toimimaan valtuutettuna. Syynä… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
