Ulkomaalaisten asema

Ihmiskaupan sääntely kansainvälisessä oikeudessa ›

Mikä on ihmiskauppa? Määritelmä Ihmiskauppa on yllättävän yleistä myös tänäpäivänä. Ihmiskaupan uhri on henkilö, joka on värvätty, kuljetettu, siirretty, kuljetettu laivalla tai vastaanotettu väkivalloin, sieppauksella, petoksella tms. toisen ihmisen vallan alle tarkoituksena hyväksikäyttö ja riisto. Ihmiskauppa on jo itsessään laitonta, mutta se voi rikkoa myös muita ihmisoikeuksia, kuten orjuuden kieltoa ja oikeutta vapauteen. Sääntely Kansainvälisesti Lue lisää ›

Valtiottomat henkilöt Suomen lainsäädännössä ›

Ketkä ovat valtiottomat henkilöt? Lainsäädännön mukaan on tärkeä käsittää, ketkä ovat valtiottomat henkilöt. Valtioton henkilö (de jure) tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion kansalaisasemaa. Mikään valtio ei siis pidä henkilöä kansalaisenaan. Kun valtioton henkilö määritellään laajasti, tarkoitetaan sillä myös henkilöitä, jotka ovat menettäneet kansalaisuutensa. Kansainvälisillä sopimuksilla on pyritty turvaamaan valtiottomat henkilöiden oikeuksia. Lue lisää ›

Pakolainen ›

Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun, tai olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän maansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai pelon vuoksi Lue lisää ›

Non-refoulement eli palautuskielto ›

Non-refoulement eli ehdoton palautuskielto tarkoittaa, että ketään ei tule palauttaa sellaiseen maahan, jossa kyseistä henkilöä uhkaa vaino, muu epäinhimillinen kohtelu tai kidutus. Myös muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai uhka kuolemanrangaistuksesta johtaa palautuskiellon soveltumiseen. Palautuskielto on sisällytetty Geneven pakolaissopimukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Suomen perustuslakiin ja ulkomaalaislakiin. Palautuskiellon on katsottu muodostavan Lue lisää ›

Maahantulon edellytykset ›

Ulkomaalaislain 11 § määrittää maahantulon edellytykset ulkomaalaiselle. Ulkomaalaisella tulee ensinnäkin olla voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Sen lisäksi ulkomaalaisella tulee olla voimassa oleva viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä Suomea sitovista sopimuksista muuta johdu. Maahantulon yhteydessä tulee pyydettäessä esittää asiakirjat, joista selviää suunnitellun oleskelun tarkoitus ja sen Lue lisää ›

Vähemmistövaltuutetun tehtävät ›

Vähemmistövaltuutettu? Mikä on vähemmistövaltuutettu? Mitä hän tekee? Vähemmistövaltuutettu edistää hyviä etnisiä suhteita sekä seuraa ja parantaa etnisten vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia Suomessa. Työssään vähemmistövaltuutettu voi raportoida muita tahoja, tehdä aloitteita ja tiedottaa epäkohtien olemassaolosta. Vähemmistövaltuutettu hoitaa myös hänelle uskottua valvontatehtäväänsä. Hän valvoo etnisestä alkuperästä riippumattoman tasa-arvoisen kohtelun toteutumista. Vähemmistövaltuutetulla on oikeus tehdä aloitteita yhteiskunnassa esiintyvistä, Lue lisää ›

Viisumi: Toistuvaisviisumi ja kertaviisumi ›

Mikä on viisumi Viisumi on lupa, joka oikeuttaa Suomeen saapumiseen. Se on tilapäiseen, enintään kolme kuukautta kestävään oleskeluun tarkoitettu maahantulolupa. Suomessa käytetään erilaisia viisumilajeja. Kertaviisumi oikeuttaa vain yhden kerran tapahtuvaan maahantuloon ja se on voimassa kolme kuukautta. Toistuvaisviisumi puolestaan oikeuttaa nimensä mukaisesti useampaan maahantuloon. Paluuviisumilla voidaan käydä välillä pohjoismaiden ulkopuolella ja palata takaisin. Kauttakulkuun on Lue lisää ›

Ulkomaalaislupa: Työluvan ja oleskeluvan hakeminen ›

Miten ulkomaalaislupia Suomesta haetaan? Oleskelu- ja työlupa sekä viisumiasioita koskevat luvat myöntää Suomessa asiasta riippuen poliisi tai maahanmuuttovirasto. Näitä koskevat asiat täytyy hoitaa oman oleskelupaikkakunna poliisille henkilökohtaisesti. Ulkomailla asioita hoitaa maassa oleva Suomen edustusto. Suomessa työskentelevät pohjoismaalaiset eivät tarvitse viisumia, työ- tai oleskelulupaa työskennellessään toisessa Pohjoismaassa. Lisäksi pohjoismaalaiset on vapautettu passin tai muun henkilöllisyysasiakirjan käytöstä, Lue lisää ›

Turvapaikka: Turvapaikan hakeminen Suomessa ›

Saako turvapaikanhakija Suomesta turvaa? Vieraassa valtiossa vainotuksi joutunut voi tietyin edellytyksin hakea turvapaikkaa Suomesta. Vainon syynä täytyy olla uskontoon, kansallisuuteen, poliittiseen mielipiteeseen tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvä syy. Geneven pakolaissopimuksen nojalla Suomi on sitoutunut antamaan turvapaikan tuonkaltaisen vainon kohteeksi joutuneelle. Vastaavat säännökset sisältyvät myös Suomen lainsäädäntöön. Ellei Suomi myönnä hakijalle turvapaikkaa, niin oleskelupa saatetaan silti Lue lisää ›

Turvapaikka ja turvapaikanhakija ›

Maasta poistaminen ja karkotus Suomesta hakee vuosittain tuhansia Eu:n ulkopuolelta tulevia ihmisiä turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Turvapaikan tai toistaiseksi voimassa olevan oleskeluluvan voi saada henkilö, joka ei voi palata kotimaahansa häneen kohdistuvan oikeuden loukkauksen vuoksi, eikä hän voi saada asiassaan suojaa paikallisilta viranomaisilta. Turvapaikanhakija voidaan palauttaa kotimaahansa, jos hän ei ole vainottu henkilö tai hän ei Lue lisää ›