Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvonta: päämiehen omistama kiinteistö tai asunto-osake ›

Arvostaminen Päämiehen omistama kiinteistö tai asunto-osake tulee vuositilissä arvostaa käypään arvoonsa. Useimmiten maistraatille riittää pelkkä edunvalvojan varovainen arvio arvosta, mutta myös ammattilaisen arviota voidaan pyytää. Lähtökohtaisesti kiinteistön arvo ei muutu, eli ensimmäinen arvio arvosta merkitään vuositilistä toiseen. Maistraatti voi vaatia selvitystä, jos vuositilistä ilmenee kiinteistön tai asunto-osakkeen arvon muuttuminen tilikauden aikana. Jos kiinteistön tai asunto-osakkeen Lue lisää ›

Edunvalvojaan kohdistettavia pakkokeinoja ›

Mitä voi tehdä jos edunvalvoja ei toimi tehtävässään asianmukaisesti? Jos edunvalvoja ei toimi asianmukaisesti tehtävässään, voi holhousviranomainen eli maistraatti kohdistaa edunvalvojaan pakkokeinoja, jolloin maistraatti velvoittaa edunvalvojan suorittamaan laiminlyödyn toimenpiteen. Maistraatti voi tehostaa päätöstä sakon uhalla tai sen uhalla, että laiminlyöty toimenpide suoritetaan edunvalvojan kustannuksella uhkasakkolain 14 §:n mukaisesti. Pakkokeinoja voidaan käyttää vain holhoustoimilain 57 §:ssä Lue lisää ›

Edunvalvonnan rekisteröinti holhousasioiden rekisteriin ›

Holhousasioiden rekisteriä ylläpitää maistraatti. Holhousasioiden rekisteri toimii ensinnäkin maistraattien eli holhousviranomaisen työvälineenä, kun se valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Lisäksi rekisteri hyödyttää myös kolmatta, joka on aikeissa tehdä oikeustoimen edunvalvonnassa olevan kanssa. Rekisteristä kolmas voi tarkistaa, onko mahdollisella oikeustoimikumppanilla kelpoisuus päättää oikeustoimesta, ja kuka hänen edunvalvojansa on. Otteita rekisteristä antaa maistraatti. Edunvalvonnan merkitseminen holhousasioiden rekisteriin Lue lisää ›

Päätöstili edunvalvojan tehtävän päättyessä ›

Päätöstili on omaisuuden hoitamista koskeva tili, jonka edunvalvoja tekee tehtävänsä päätyttyä siltä ajalta, jolta vuositiliä ei ole annettu. Mikäli vuositiliä ei ole annettu, tehdään tili koko siltä ajalta, jona edunvalvoja  on toiminut tehtävässään. Päätöstili on annettava maistraatille ”viipymättä”, eli niin pian kuin se on mahdollista ottaen huomioon omaisuuden laatu ja laajuus. Päätöstili tulee kuitenkin antaa Lue lisää ›

Edunvalvojan tilivelvollisuus: vuosi- ja päätöstilin liitteet ›

Edunvalvojan, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoito, tulee antaa vuosittain holhousviranomaiselle tili. Vuositilistä tulee ilmetä päämiehen varat ja velat tilikauden alussa ja lopussa (tilikauden ollessa kalenterivuosi 1.1. ja 31.12.). Vuositilistä tulee myös ilmetä päämiehen varallisuudessa tapahtuneet muutokset sekä päämiehen puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet. Merkittäviä oikeustoimia ovat esimerkiksi perinnönjako ja kiinteistön myynti. Vuositilissä varallisuus arvostetaan sen käypään Lue lisää ›

Edunvalvonnan aloittaminen ›

Edunvalvonnan aloittaminen Edunvalvonnan aloittaminen tapahtuu maistraatin toimesta sen jälkeen, kun sinne on tehty hakemus eduvalvonnan tarpeessa olevan henkilön edunvalvonnasta. Maistraatti selvittää edunvalvonnan tarvetta henkilön oman hakemuksen tai toisen henkilön tekemän ilmoituksen perusteella. Holhoustoimilain mukaan ”Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää Lue lisää ›

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään? ›

Koska edunvalvontavaltuutus on tärkeä ja itsemääräämisoikeuteen vaikuttava asiakirja, sillä on tarkat muotovaatimukset. Sitä voi muodon puolesta verrata testamenttiin. Siksi sen laatimiseen kannattaa pyytää apua oikeusoppineelta. Edunvalvontavaltuutus on muodoltaan valtakirja. Sen on oltava kirjallinen. Valtuuttajaksi sanotaan sitä henkilöä, joka tekee itselleen edunvalvontavaltuutuksen. Valtuuttajan on nimettävä siinä valtuutettu. Valtuutetulla tarkoitetaan henkilöä, jonka valtuuttaja nimeää hoitamaan asioitaan. Lisäksi Lue lisää ›

Millaisia asioita varten edunvalvontavaltuutus tehdään? ›

Edunvalvontavaltuutus tehdään yleensä taloudellisten asioiden hoitoa varten. Valtuuttaja määrää valtuutetun hoitamaan hänen omaisuuttaan ja juoksevaa talouttaan. Esimerkiksi valtuutetun tehtäviin voi kuulua laskujen maksamista ja pankkiasioiden hoitamista valtuuttajan puolesta, valtuuttajan varoista. Valtuutettu voidaan oikeuttaa huolehtimaan myös valtuuttajaa itseään koskevista asioista. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito. Valtuutus voi koskea sekä taloudellisia asioita että valtuuttajaa Lue lisää ›

Mikä on edunvalvontavaltuutus? ›

Edunvalvontavaltuutus on keino varautua vanhuuteen tai sairastumisiin. Siinä täysissä järjissään oleva ihminen määrää, kuka huolehtii hänen asioistaan silloin, kun hän ei enää itse siihen pysty. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi siis etukäteisesti järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan itse asioistaan. Syynä voi olla esimerkiksi muistisairaus, heikentynyt terveydentila tai vanhuus ylipäätään. Sen kautta Lue lisää ›

Miksi tehdä edunvalvontavaltuutus? ›

Edunvalvontavaltuutuksen taustalla on ollut tahto tukea ihmisen itsemääräämisoikeutta. On haluttu antaa ihmiselle mahdollisuus jo ennalta vaikuttaa siihen, kuka hänen asioitaan tulevaisuudessa hoitaa ja miten. Edunvalvontavaltuutuksessa on kyse luottamussuhteesta. Valtuuttaja ja valtuutettu tuntevat toisensa entuudestaan. Valtuutettu on valtuuttajan ”luottohenkilö” eli henkilö, jolle valtuuttaja haluaa uskoa asioidensa hoidon. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, ja henkilö tulee kykenemättömäksi Lue lisää ›