Oikeusturva

Maahantulon edellytykset ›

Ulkomaalaislain 11 § määrittää maahantulon edellytykset ulkomaalaiselle. Ulkomaalaisella tulee ensinnäkin olla voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Sen lisäksi ulkomaalaisella tulee olla voimassa oleva viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä Suomea sitovista sopimuksista muuta johdu. Maahantulon yhteydessä tulee pyydettäessä esittää asiakirjat, joista selviää suunnitellun oleskelun tarkoitus ja sen Lue lisää ›

Henkilöllisyyden varmistaminen ›

Henkilöllisyyden varmistaminen on tarpeen monissa tilanteissa, joissa kansalaiseen henkilönä kohdistetaan velvoitteita, etuja tai sanktioita. Usein tunnistaminen voidaan tehdä vain dokumenteista, eikä niistäkään täysin varmasti. Tunnistamisasiakirjoja ovat mm. passi, henkilökortti, ajokortti. On täysin toiminnan luonteesta riippuvaa mitä tunnistamisasiakirjoja sinulta vaaditaan. Esim. lentämiseen Shengen -alueen ulkopuolelle tarvitset passin, mutta voit käydä ongella tai kävellä metsässä ilman mitään Lue lisää ›

Yhdenvertaisuus: Ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä ›

Olemmeko yhdenvertaisia lain edessä? Suomen oikeuden mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta syrjiä tai asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Käytännössä yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Elämä itsessään on epäoikeudenmukaista ja tämä heijastuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen vastuu ›

Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan? Suomen lain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta toimielimen päätöksestä, jota hän on tuon toimielimen jäsenenä kannattanut. Päätöksen esittelijä on myös vastuussa päätöksestä, ellei hän ole kirjannut tehtyyn päätökseen eriävää mielipidettään. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia Lue lisää ›

Valtioneuvoston oikeuskansleri: Oikeuskanslerin tehtävät ›

Mitä valtioneuvoston oikeuskansleri tekee? Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Hän valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät kaikki heille asetetut velvollisuutensa. Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valvoa myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Oikeuskanslerille on asetettu myös muita valvontatehtäviä. Valtioneuvoston, sen jäsenten ja tasavallan Lue lisää ›

Suomen oikeusjärjestelmä: Hyvä oikeusturva ›

Voiko suomalaiseen oikeusjärjestelmään luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos takaa oikeusturvan saamisen. Tuomioistuimet, oikeusavusta huolehtiva lakimieskunta ja syyttäjälaitos ovat kaikki osa oikeuslaitosta. Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat Lue lisää ›

Presidentin rikosoikeudellinen vastuu ›

Onko Presidentillä rikosoikeudellista vastuuta? Pääsääntöisesti presidentin virkatoimesta tai muistakaan toimista ei saa nostaa syytettä. Näin ollen hän tavallaan nauttii rikosoikeudellista koskemattomuutta. Jos kuitenkin käy niin, että presidentin epäillään syyllistyneen tiettyyn rikokseen, niin häntä vastaan voidaan nostaa syyte valtakunnanoikeudessa. Tällöin oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen tai valtioneuvoston tulee katsoa, että tasavallan presidentti on syyllistynyt maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä Lue lisää ›

Presidentin armahdus ›

Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen armahdusta tulee hänen kuitenkin pyytää asiassa lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä presidentti käyttää armahdusoikeuttaan varsin harvoin. Yleisimmin sitä on käytetty elinkautisvankien armahtamisessa. Viime aikoina elinkautisvankeja on armahdettu noin 14 vuoden vankilassa istumisen jälkeen. Elinkautisvankien vankeuden jatkaminen tulee nykyisin Lue lisää ›

Oikeusturva: Fair trial -lauseke ›

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen ns. fair trial -lauseke on otettu myös Suomen perustuslakiin. Jokaisella on sen mukaan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Lisäksi jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan Lue lisää ›

Oikeuskansleri: Kantelu oikeuskanslerille ›

Kuka voi kääntyä oikeuskanslerin puoleen? Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä kuka tahansa omassa asiassaan tai muutenkin, jos hän kokee, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava henkilö tai yhteisö on menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa. Hänen puoleen voi kääntyä myös se, jonka mielestä hänen asianajajansa on laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Käytännössä oikeuskansleriin voi ottaa yhteyttä tekemällä hänelle Lue lisää ›