Kansalaisuus

Maahantulon edellytykset ›

Ulkomaalaislain 11 § määrittää maahantulon edellytykset ulkomaalaiselle. Ulkomaalaisella tulee ensinnäkin olla voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Sen lisäksi ulkomaalaisella tulee olla voimassa oleva viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä Suomea sitovista sopimuksista muuta johdu. Maahantulon yhteydessä tulee pyydettäessä esittää asiakirjat, joista selviää suunnitellun oleskelun tarkoitus ja sen Lue lisää ›

Asevelvollisuudesta kieltäytyminen ›

Asevelvollisuudesta kieltäytyminen ei tarkoita maanpuolustusvelvoitteesta kieltäytymistä. Asevelvollisuus Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Tilaisuudessa määritetään asevelvollisen palveluspaikka ja palveluksen aloituspäivä. Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Perustellulla syyllä palvelukseen astumista voi myös lykätä. Naiset voivat Lue lisää ›

Asevelvollisuus on kansalaisvelvollisuus ›

Asevelvollisuus koskee Suomen kansalaisia Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Tilaisuudessa määritetään asevelvollisen palveluspaikka ja palveluksen aloituspäivä. Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Perustellulla syyllä palvelukseen astumista voi myös lykätä. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen palvelukseen lähettämällä Lue lisää ›

Väestötieto: Väestötietojärjestelmä, väestörekisterikeskus ja maistraatit ›

Väestötietojärjestelmä? Väestörekisterikeskus ja maistraatit ylläpitävät yhdessä valtakunnallista väestötietojärjestelmää. Väestötietojärjestelmän valtakunnalliset tieto- ja verkkopalvelut ovat väestörekisterikeskuksen vastuulla. Tärkein rekisteri on atk-pohjainen väestötietojärjestelmä, josta koko maata koskevat ajantasaiset henkilö-, rakennus- ja huoneistotiedot ovat saatavissa. Viranomaisten useimmin tarvitsemat tiedot ovat käytettävissä noin 1–4 viikon kuluessa rekisteröinnin perusteena olevasta tapahtumasta. Tarkasteltaessa viivettä tietojen päivittymisessä, on otettava huomioon ilmoitusmenettelyyn tarvittava Lue lisää ›

Väestötieto: Suomalainen henkilötunnus ›

Kenelle annetaan suomalainen henkilötunnus? Väestötietojärjestelmään tehty rekisterimerkintä lapsen syntymästä tai ulkomaalaisen Suomeen muutosta perustaa oikeuden henkilötunnukseen. Henkilötunnuksia voidaan antaa vain yksi henkilöä kohti. Henkilötunnuksen saa jokainen Suomen kansalainen syntymätodistuksen perusteella. Ulkomaalainen, joka oleskelee Suomessa pysyvästi saa myös henkilötunnuksen. Lisäedellytyksenä on, että oleskelu kestää vähintään vuoden. Joissakin erityistapauksissa henkilötunnus voidaan antaa myös Suomessa tilapäisesti oleskeleville henkilöille. Lue lisää ›

Schengenin sopimus: Henkilöiden vapaa liikkuvuus ›

Mitä Schengenin sopimus tarkoittaa? Schengenin sopimus helpottaa henkilöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella. Yhteisillä rajoilla tapahtuvat rajatarkastukset on poistettu. Ulkorajoilla tarkastus on taas entistä tehokkaampaa. Schengenin sopimuksella määrätään rajatarkastusten poistamisesta johtuvien asioiden käytännön järjestelyistä. Schengen sopimukseen kuuluvat maat, jotka soveltavat Schengenin säännöstöä. Tällaisia maita ovat EU:n jäsenmaat lukuun ottamatta Iso-Britanniaa ja Irlantia. Myös Norja ja Lue lisää ›

Maasta- tai maahanmuutto: Kirjallinen muuttoilmoitus ›

Pitääkö maasta- tai maahanmuutosta ilmoittaa? Oletko muuttamassa Suomesta ulkomaille? Ennen muuttoa sinun tulee tehdä kirjallinen muuttoilmoitus oman alueesi maistraattiin. Myös ulkomaalaiset, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa, ovat velvollisia tekemään muuttoilmoituksen. Muuttaessasi ulkomailta Suomeen, tee muuttoilmoitus uuden kotikuntasi maistraatille. Jos muutat pohjoismaasta toiseen, niin sinun tulee lisäksi tehdä ns. yhteispohjoismainen muuttokirja. Mikäli ulkomaalaisten oleskelu Suomessa tulee Lue lisää ›

Kotikunta: Henkilön kotikunta ›

Mikä on henkilön kotikunta? Kotikuntalain yhtenä tavoitteena on vähentää henkilön kotikunnan määräytymiseen liittyvää byrokratiaa. Suomen perustuslain mukaan oleskelun ja asumisen vapaus kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Väestökirjalainsäädännön kotipaikan määräytymistä koskevat säännökset on aikaisemmin usein koettu tätä perusoikeutta rajoittaviksi. Nykyisen lain mukaan henkilön kotikunta on se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunnaksi katsotaan äidin kotikunta lapsen syntyessä. Lue lisää ›

Kansalaisuus: Suomen kansalaisuuden saaminen ›

Kuka saa Suomen kansalaisuuden? Suomen kansalaisuus voi syntyä monella eri tavalla. Ensinnäkin se on mahdollista saada syntymän tai vanhempien solmiman avioliiton perusteella. Myös ottolapsisuhde saattaa perustaa kansalaisuuden. Lisäksi kansalaisuus on mahdollista saada hakemus- tai ilmoitusperusteisesti sekä syntymäpaikan perusteella. Syntyessään lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos hänen äitinsä on Suomen kansalainen. Myös isän kansalaisuus voi perustaa lapselle Lue lisää ›

Kansalaisuus: Suomen kansalaisuuden menettäminen ›

Voiko Suomen kansalaisuuden menettää? Lähtökohta on, että suomalaiselta ei hänen perustuslaissa turvattua kansalaisuuttaan voi riistää. Muutamissa tapauksissa kansalaisuuden menettäminen voi kuitenkin tulla kysymykseen. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen voi johtaa Suomen kansalaisuuden menettämiseen. Hakemuksessa tai ilmoituksessa annetut väärät tiedot saattavat siten olla kansalaisuuden menettämisen syynä. Myös isyyden kumoaminen tai muu vastaava toimenpide voi tietyissä tilanteissa Lue lisää ›