Asevelvollisuudesta kieltäytyminen ei tarkoita maanpuolustusvelvoitteesta kieltäytymistä.
Asevelvollisuus
Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Tilaisuudessa määritetään asevelvollisen palveluspaikka ja palveluksen aloituspäivä. Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Perustellulla syyllä palvelukseen astumista voi myös lykätä.
Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen palvelukseen lähettämällä hakemuksen puolustusvoimien aluetoimistoon. Hakemus liitteineen täytyy toimittaa toimistoon viimeistään maaliskuun ensimmäisenä päivänä.
Varusmiespalvelus kestää 165, 255 tai 347 päivää. Siviilipalvelus on nykyisin 347 päivän mittainen. Kun palvelus on ohi, varusmiespalveluksen suorittanut siirtyy reserviin. Reserviläiset voidaan määrätä kertausharjoituksiin ja tarvittaessa puolustamaan kotimaata sotilaallisesti. (lähde: puolustusvoimat)
Asevelvollisuus tarkoittaa maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä asevelvollisena Suomen puolustusvoimissa. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin.
Asevelvollisuuden voi suorittaa myös rajavartiolaitoksen palveluksessa.
Asevelvollisuudesta kieltäytyminen
Vapautuksen asevelvollisuudesta voi saada vakaumuksen perusteella, jolloin puhutaan siviilipalveluksesta. Tästä asiasta säädetään siviilipalveluslaissa. Siviilipalveluslain mukaan ”Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (1438/2007) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään.”
Asevelvollisuudesta kieltäytyminen johtaa normaalissa tapauksessa siis siihen, että maanpuolustusvelvoite, joka jokaiselle Suomen kansalaiselle on asetettu, hoidetaan siviilipalveluksena. Siviilipalveluksessa tehdään jotakin yleishyödyllistä työtä Suomen hyväksi, mutta siinä ei kosketa aseeseen.
Sekä asevelvollisuudesta että siviilipalveluksesta kieltäytyminen ilman hyväksyttävää syytä, ns. totaali kieltäytyminen, johtaa lopulta vankeusrangaistukseen.
Nopeaa apua lakiasioihin.