Edunvalvontavaltuutus tehdään yleensä taloudellisten asioiden hoitoa varten. Valtuuttaja määrää valtuutetun hoitamaan hänen omaisuuttaan ja juoksevaa talouttaan. Esimerkiksi valtuutetun tehtäviin voi kuulua laskujen maksamista ja pankkiasioiden hoitamista valtuuttajan puolesta, valtuuttajan varoista.… Lue lisää »
Holhousasioiden rekisteriä ylläpitää maistraatti. Holhousasioiden rekisteri toimii ensinnäkin maistraattien eli holhousviranomaisen työvälineenä, kun se valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Lisäksi rekisteri hyödyttää myös kolmatta, joka on aikeissa tehdä oikeustoimen edunvalvonnassa… Lue lisää »
Edunvalvojan, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoito, tulee antaa vuosittain holhousviranomaiselle tili. Vuositilistä tulee ilmetä päämiehen varat ja velat tilikauden alussa ja lopussa (tilikauden ollessa kalenterivuosi 1.1. ja 31.12.). Vuositilistä tulee… Lue lisää »
Mitä voi tehdä jos edunvalvoja ei toimi tehtävässään asianmukaisesti? Jos edunvalvoja ei toimi asianmukaisesti tehtävässään, voi holhousviranomainen eli maistraatti kohdistaa edunvalvojaan pakkokeinoja, jolloin maistraatti velvoittaa edunvalvojan suorittamaan laiminlyödyn toimenpiteen. Maistraatti… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutuksen taustalla on ollut tahto tukea ihmisen itsemääräämisoikeutta. On haluttu antaa ihmiselle mahdollisuus jo ennalta vaikuttaa siihen, kuka hänen asioitaan tulevaisuudessa hoitaa ja miten. Edunvalvontavaltuutuksessa on kyse luottamussuhteesta. Valtuuttaja ja… Lue lisää »
Arvostaminen Päämiehen omistama kiinteistö tai asunto-osake tulee vuositilissä arvostaa käypään arvoonsa. Useimmiten maistraatille riittää pelkkä edunvalvojan varovainen arvio arvosta, mutta myös ammattilaisen arviota voidaan pyytää. Lähtökohtaisesti kiinteistön arvo ei muutu,… Lue lisää »
Edunvalvojan palkkio määräytyy tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Eduvalvoja on oikeutettu palkkioon eli kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työstä. Edunvalvojan palkkio Edunvalvojan palkkion perusteista säädetään holhoustoimilaissa ja palkkio suuruudesta sitä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Täysi-ikäisen… Lue lisää »
Saako turvapaikanhakija Suomesta turvaa? Vieraassa valtiossa vainotuksi joutunut voi tietyin edellytyksin hakea turvapaikkaa Suomesta. Vainon syynä täytyy olla uskontoon, kansallisuuteen, poliittiseen mielipiteeseen tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen liittyvä syy. Geneven pakolaissopimuksen… Lue lisää »
Mikä on viisumi Viisumi on lupa, joka oikeuttaa Suomeen saapumiseen. Se on tilapäiseen, enintään kolme kuukautta kestävään oleskeluun tarkoitettu maahantulolupa. Suomessa käytetään erilaisia viisumilajeja. Kertaviisumi oikeuttaa vain yhden kerran tapahtuvaan… Lue lisää »
Maasta poistaminen ja karkotus Suomesta hakee vuosittain tuhansia Eu:n ulkopuolelta tulevia ihmisiä turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Turvapaikan tai toistaiseksi voimassa olevan oleskeluluvan voi saada henkilö, joka ei voi palata kotimaahansa häneen… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.