Henkilö, Holhous

Henkilöä koskevia juridisia kysymyksiä voi kohdata jokapäiväisessä elämässä. Laajat lakikokonaisuudet varmistavat henkilön oikeuden esimerkiksi asianmukaiseen henkilötietojen käyttöön, hoitosuhteeseen, sosiaaliturvaan tai turvapaikkaan. Jos kyseessä on alaikäinen, tai jos henkilö ei itse ole kykenevä huolehtimaan asioistaan, voi edunvalvoja tehdä sen hänen puolestaan. Silloin tärkeiksi asioiksi nousevat edunvalvontavaltuutus, edunvalvojan määräys sekä alaikäisen edunvalvonta.

Edunvalvojan kelpoisuus tehtävään ›

Edunvalvojan kelpoisuus on määritetty laissa holhoustoimessa. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä  ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Kuka voidaan määrätä edunvalvojaksi Laissa asetetaan eräitä yleisiä kriteerejä edunvalvojalle. Edunvalvojalta Lue lisää ›

Alaikäisen potilaan asema ›

Myös alaikäisellä potilaalla, eli lapsella on oikeuksia. Lapsellakin on oikeus mm. hyvään hoitoon, tiedonsaantiin ja oman äidinkielen käyttöön. Tämä yhdenvertaisuuden perusperiaate on kirjattu myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sen sijaan potilaan itsemääräämisoikeus riippuu jossain määrin iästä, sillä lasten harkintakyky ei ole vielä täysin kehittynyt. Lapsen mielipidettä on kuunneltava, mutta mielipiteen painoarvoa on arvioitava Lue lisää ›

Toimeentulotuki ›

Toimeentulotuki on taattu viimesijaisena toimeentuloturvana. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki määräytyy lain mukaan määriteltyjen menojen ja henkilön hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena. Perustoimeentulotuen Lue lisää ›

Yhdenvertaisuus: Ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä ›

Olemmeko yhdenvertaisia lain edessä? Suomen oikeuden mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta syrjiä tai asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Käytännössä yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Elämä itsessään on epäoikeudenmukaista ja tämä heijastuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen vastuu ›

Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan? Suomen lain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta toimielimen päätöksestä, jota hän on tuon toimielimen jäsenenä kannattanut. Päätöksen esittelijä on myös vastuussa päätöksestä, ellei hän ole kirjannut tehtyyn päätökseen eriävää mielipidettään. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia Lue lisää ›

Valtioneuvoston oikeuskansleri: Oikeuskanslerin tehtävät ›

Mitä valtioneuvoston oikeuskansleri tekee? Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Hän valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät kaikki heille asetetut velvollisuutensa. Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valvoa myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Oikeuskanslerille on asetettu myös muita valvontatehtäviä. Valtioneuvoston, sen jäsenten ja tasavallan Lue lisää ›

Suomen oikeusjärjestelmä: Hyvä oikeusturva ›

Voiko suomalaiseen oikeusjärjestelmään luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos takaa oikeusturvan saamisen. Tuomioistuimet, oikeusavusta huolehtiva lakimieskunta ja syyttäjälaitos ovat kaikki osa oikeuslaitosta. Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat Lue lisää ›

Presidentin rikosoikeudellinen vastuu ›

Onko Presidentillä rikosoikeudellista vastuuta? Pääsääntöisesti presidentin virkatoimesta tai muistakaan toimista ei saa nostaa syytettä. Näin ollen hän tavallaan nauttii rikosoikeudellista koskemattomuutta. Jos kuitenkin käy niin, että presidentin epäillään syyllistyneen tiettyyn rikokseen, niin häntä vastaan voidaan nostaa syyte valtakunnanoikeudessa. Tällöin oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen tai valtioneuvoston tulee katsoa, että tasavallan presidentti on syyllistynyt maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä Lue lisää ›

Presidentin armahdus ›

Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen armahdusta tulee hänen kuitenkin pyytää asiassa lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä presidentti käyttää armahdusoikeuttaan varsin harvoin. Yleisimmin sitä on käytetty elinkautisvankien armahtamisessa. Viime aikoina elinkautisvankeja on armahdettu noin 14 vuoden vankilassa istumisen jälkeen. Elinkautisvankien vankeuden jatkaminen tulee nykyisin Lue lisää ›

Oikeusturva: Fair trial -lauseke ›

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen ns. fair trial -lauseke on otettu myös Suomen perustuslakiin. Jokaisella on sen mukaan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Lisäksi jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan Lue lisää ›

Edunvalvonta-valtakirja

Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Alaikäisen tekemä rikos

Alaikäinen ei voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen alle 15-vuotiaana mutta hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta. Alaikäistä ei siis voida tuomita rikoksesta, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta.

2.

Edunvalvoja

Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esimerkiksi omainen tai muu läheinen henkilö. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

3.

Henkilötietojen käsittely

Henkilötietojen käsittely perustetaan käsittelijän asemaan tai rekisteröidyn henkilön suostumukseen. Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.

4.

Hoitotahto

Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.