Arkaluonteiset henkilötiedot tarkoittavat muun muassa etnistä alkuperää tai terveydentilaa koskevia tietoja. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteiset henkilötiedot Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Tämä kielto määrätään henkilötietolain 11 §:ssä.… Lue lisää »
Suostumus henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina, kun henkilötietoja kerätään ja halutaan luovuttaa eteenpäin esim. suoramarkkinointitarkoituksessa. Suostumus henkilötietojen käsittelyyn Henkilötietolain 8 §:n mukaan henkilötietoja saa käsitellä rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella. Suostumuksella tarkoitetaan kaikenlaista vapaaehtoista,… Lue lisää »
Henkilötietoja ovat henkilötietolain 3 §:n mukaan kaikenlaiset luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinsuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi.… Lue lisää »
Voiko Suomen kansalaisuuden menettää? Lähtökohta on, että suomalaiselta ei hänen perustuslaissa turvattua kansalaisuuttaan voi riistää. Muutamissa tapauksissa kansalaisuuden menettäminen voi kuitenkin tulla kysymykseen. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen voi johtaa… Lue lisää »
Mitä Schengenin sopimus tarkoittaa? Schengenin sopimus helpottaa henkilöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella. Yhteisillä rajoilla tapahtuvat rajatarkastukset on poistettu. Ulkorajoilla tarkastus on taas entistä tehokkaampaa. Schengenin sopimuksella määrätään rajatarkastusten poistamisesta… Lue lisää »
Kenelle annetaan suomalainen henkilötunnus? Väestötietojärjestelmään tehty rekisterimerkintä lapsen syntymästä tai ulkomaalaisen Suomeen muutosta perustaa oikeuden henkilötunnukseen. Henkilötunnuksia voidaan antaa vain yksi henkilöä kohti. Henkilötunnuksen saa jokainen Suomen kansalainen syntymätodistuksen perusteella.… Lue lisää »
Väestötietojärjestelmä? Väestörekisterikeskus ja maistraatit ylläpitävät yhdessä valtakunnallista väestötietojärjestelmää. Väestötietojärjestelmän valtakunnalliset tieto- ja verkkopalvelut ovat väestörekisterikeskuksen vastuulla. Tärkein rekisteri on atk-pohjainen väestötietojärjestelmä, josta koko maata koskevat ajantasaiset henkilö-, rakennus- ja huoneistotiedot… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutus tehdään yleensä taloudellisten asioiden hoitoa varten. Valtuuttaja määrää valtuutetun hoitamaan hänen omaisuuttaan ja juoksevaa talouttaan. Esimerkiksi valtuutetun tehtäviin voi kuulua laskujen maksamista ja pankkiasioiden hoitamista valtuuttajan puolesta, valtuuttajan varoista.… Lue lisää »
Koska edunvalvontavaltuutus on tärkeä ja itsemääräämisoikeuteen vaikuttava asiakirja, sillä on tarkat muotovaatimukset. Sitä voi muodon puolesta verrata testamenttiin. Siksi sen laatimiseen kannattaa pyytää apua oikeusoppineelta. Edunvalvontavaltuutus on muodoltaan valtakirja. Sen… Lue lisää »
Holhousasioiden rekisteriä ylläpitää maistraatti. Holhousasioiden rekisteri toimii ensinnäkin maistraattien eli holhousviranomaisen työvälineenä, kun se valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Lisäksi rekisteri hyödyttää myös kolmatta, joka on aikeissa tehdä oikeustoimen edunvalvonnassa… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
