Voiko suomalaiseen oikeusjärjestelmään luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »
Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen armahdusta tulee hänen kuitenkin pyytää asiassa lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä presidentti käyttää… Lue lisää »
Mitä valtioneuvoston oikeuskansleri tekee? Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Hän valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät… Lue lisää »
Onko Presidentillä rikosoikeudellista vastuuta? Pääsääntöisesti presidentin virkatoimesta tai muistakaan toimista ei saa nostaa syytettä. Näin ollen hän tavallaan nauttii rikosoikeudellista koskemattomuutta. Jos kuitenkin käy niin, että presidentin epäillään syyllistyneen tiettyyn… Lue lisää »
Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan? Suomen lain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta toimielimen päätöksestä, jota hän on tuon toimielimen jäsenenä kannattanut. Päätöksen esittelijä on myös vastuussa… Lue lisää »
Olemmeko yhdenvertaisia lain edessä? Suomen oikeuden mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta syrjiä tai asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,… Lue lisää »
Kuka voi kääntyä oikeuskanslerin puoleen? Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä kuka tahansa omassa asiassaan tai muutenkin, jos hän kokee, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava henkilö tai yhteisö on… Lue lisää »
Pelottaako rikosrekisteri? Rikosrekisteri on valtakunnallinen oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä keskusrekisteri. Rekisteriin kerätään tietoja, joita tarvitaan rangaistusten määräämistä ja täytäntöönpanoa varten. Tietoja voidaan käyttää myös henkilön luotettavuuden ja henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämisessä ja arvioinnissa.… Lue lisää »
Henkilötietojen suoja perustuu henkilötietolakiin sekä useisiin erityislakeihin. Henkilötietojen suojaamisella pyritään yksityisyyden suojaamiseen. Henkilötietojen suoja on yksityisyyden suojaa Henkilötietojen käsittelyn vaatimukset kohdistuvat aina siihen tahoon tai toimijaan, joka ylläpitää henkilörekisteriä tai… Lue lisää »
Henkilötietojen käsittely perustuu käsittelijän asemaan tai rekisteröidyn suostumukseen. Henkilötietoja sisältävä rekisteri on henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyn määritelmä Henkilötietolain mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan: ”kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä,… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
