Kuka saa Suomen kansalaisuuden? Suomen kansalaisuus voi syntyä monella eri tavalla. Ensinnäkin se on mahdollista saada syntymän tai vanhempien solmiman avioliiton perusteella. Myös ottolapsisuhde saattaa perustaa kansalaisuuden. Lisäksi kansalaisuus on… Lue lisää »
Mikä on henkilön kotikunta? Kotikuntalain yhtenä tavoitteena on vähentää henkilön kotikunnan määräytymiseen liittyvää byrokratiaa. Suomen perustuslain mukaan oleskelun ja asumisen vapaus kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Väestökirjalainsäädännön kotipaikan määräytymistä koskevat säännökset on… Lue lisää »
Asevelvollisuus koskee Suomen kansalaisia Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Tilaisuudessa määritetään asevelvollisen palveluspaikka… Lue lisää »
Miten ulkomaalaislupia Suomesta haetaan? Oleskelu- ja työlupa sekä viisumiasioita koskevat luvat myöntää Suomessa asiasta riippuen poliisi tai maahanmuuttovirasto. Näitä koskevat asiat täytyy hoitaa oman oleskelupaikkakunna poliisille henkilökohtaisesti. Ulkomailla asioita hoitaa… Lue lisää »
Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön… Lue lisää »
Ketkä ovat valtiottomat henkilöt? Lainsäädännön mukaan on tärkeä käsittää, ketkä ovat valtiottomat henkilöt. Valtioton henkilö (de jure) tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion kansalaisasemaa. Mikään valtio ei… Lue lisää »
Voiko suomalaiseen oikeusjärjestelmään luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »
Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen armahdusta tulee hänen kuitenkin pyytää asiassa lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä presidentti käyttää… Lue lisää »
Mitä valtioneuvoston oikeuskansleri tekee? Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Hän valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät… Lue lisää »
Onko Presidentillä rikosoikeudellista vastuuta? Pääsääntöisesti presidentin virkatoimesta tai muistakaan toimista ei saa nostaa syytettä. Näin ollen hän tavallaan nauttii rikosoikeudellista koskemattomuutta. Jos kuitenkin käy niin, että presidentin epäillään syyllistyneen tiettyyn… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.