Henkilö, Holhous

Henkilöä koskevia juridisia kysymyksiä voi kohdata jokapäiväisessä elämässä. Laajat lakikokonaisuudet varmistavat henkilön oikeuden esimerkiksi asianmukaiseen henkilötietojen käyttöön, hoitosuhteeseen, sosiaaliturvaan tai turvapaikkaan. Jos kyseessä on alaikäinen, tai jos henkilö ei itse ole kykenevä huolehtimaan asioistaan, voi edunvalvoja tehdä sen hänen puolestaan. Silloin tärkeiksi asioiksi nousevat edunvalvontavaltuutus, edunvalvojan määräys sekä alaikäisen edunvalvonta.

Asevelvollisuus on kansalaisvelvollisuus ›

Asevelvollisuus koskee Suomen kansalaisia Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Tilaisuudessa määritetään asevelvollisen palveluspaikka ja palveluksen aloituspäivä. Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Perustellulla syyllä palvelukseen astumista voi myös lykätä. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen palvelukseen lähettämällä Lue lisää ›

Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalveluita ›

Hätäkeskuslaitos on sisäasianministeriön alainen laitos. Sen tehtävä tuottaa maamme hätäkeskuspalvelut. Hätäkesuslaitos antaa myös tukitoimintoja pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille. Hätäkeskuslaitos jakautuu kolmeen ostastoon; ohjaus- ja ennakointiosasto, hätäkeskuspalvelut -osasto sekä tekniset palvelut -osasto. Hätäkeskuslaitos pitää sisällään hätäkeskuksia Hätäkeskukset vastaanottavat hätäilmoituksia. Vastaanottamisen lisäksi uhat, vaarat ja niiden vakavuus arvioidaan ja välitetään annetun ilmoituksen perusteella tehtävät Lue lisää ›

Kiireellinen hoito terveydenhuollossa ›

Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Vaikka potilaan suostumus on Lue lisää ›

Tietosuojaviranomaiset valvovat henkilötietojen käyttö ›

Tietosuojaviranomaiset ovat viranomaisia tai virkamiehiä, joiden tehtävä on taata yksityiselämän suoja erityisesti henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa. Valtakunnassamme ylin henkilötietojen käsittelyyn liittyvän toiminnan valvoja on tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutettu ja tietosuojalautakunta Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen rekisteröintiä, käyttöä ja luovutusta. Hän voi antaa ohjeita rekisterinpitäjälle. Ohjeet eivät sido esim. toista laitosta tai muuta viranomaista. Tietosuojavaltuutettu tekee ratkaisuja, neuvoo, valvoo ja Lue lisää ›

Hoitosuhde ja potilastiedot ›

Hoitosuhde on terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välinen suhde. Suhde on yksi terveydenhuollon perusyksikkö. Potilaan kannalta suhde on usein merkityksellinen. Suhde vaikuttaa merkittävästi potilaan hyvinvointiin. Oikeudellisesti hoitosuhteen keskeinen ominaisuus on luottamuksellisuus. Luottamuksellisuus merkitsee laajasti ajatellen sitä, että potilas luottaa ammattihenkilön toiminnan asianmukaisuuteen. Tämä edellyttää monia asioita: ammattitaitoa, potilaan kuuntelemista ja tämän yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Lisäksi sosiaali Lue lisää ›

Henkilöllisyyden varmistaminen ›

Henkilöllisyyden varmistaminen on tarpeen monissa tilanteissa, joissa kansalaiseen henkilönä kohdistetaan velvoitteita, etuja tai sanktioita. Usein tunnistaminen voidaan tehdä vain dokumenteista, eikä niistäkään täysin varmasti. Tunnistamisasiakirjoja ovat mm. passi, henkilökortti, ajokortti. On täysin toiminnan luonteesta riippuvaa mitä tunnistamisasiakirjoja sinulta vaaditaan. Esim. lentämiseen Shengen -alueen ulkopuolelle tarvitset passin, mutta voit käydä ongella tai kävellä metsässä ilman mitään Lue lisää ›

Edunvalvonta ja toimintakelpoisuuden rajoittaminen ›

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tai edunvalvojan määrääminen voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys voi johtua eri syistä. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen – ei rajoiteta Lue lisää ›

Edunvalvojan toiminnan valvonta? ›

Edunvalvojan toiminnan valvonta  on asetettu maistraatin tehtäväksi. Valvonta tuo edunvalvojan päätöksenteköön ensinnäkin lupajärjestelmän kautta ennakkokontrollin. Katso artikkeli ”edunvalvojan luvanvaraiset toimet. Valvonta ehkäisee väärinkäytöksiä ja päämiehen edun vastaisten oikeustoimien syntymistä. Omaisuusluettelo ja vuositili keskeisimmät Edunvalvojan toiminnan valvonta on mahdollista tiettyjen asiakirjojen ja omaisuudenhoitoon liittyvien vuositilitysten avulla. Edunvalvoja on velvollinen toimittamaan omaisuusluettelon maistraatille kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta. Lue lisää ›

Edunvalvojan kuuleminen ›

Edunvalvojan kuuleminen tarkoittaa sitä, että ennen tiettyjen päätösten tekemistä myös edunvalvojan mielipidettä on kuultava. Perussystematiikkahan edunvalvonnassa on, että edunvavalvoja on se joka kuulee päämiestään tämän talouteen vaikuttavista merkittävistä kysymyksistä. Jos vajaavaltainen tai edunvalvontaa tarvitseva henkilö käyttää asiassa puhevaltaa, on tällöin myös edunvalvojaa, huoltajaa tai laillista edustajaa kuultava asiassa. Ennen kuulemista on selvitettävä, onko edunvalvojan, huoltajan tai Lue lisää ›

Edunvalvojan luvanvaraiset toimet ›

Edunvalvontaan liittyy useita riskejä ja lieveilmiöitä. Kun edunvalvoja saa määrätä päämiehen omaisuudesta, hän toisinaan tekee huonoja, huonosti harkittuja ja jopa suoranaisesti laittomia toimia. Edunvalvonnan alaiseksi määrätyn henkilön suojaamiseksi on säädetty, että edunvalvoja voi tehdä päämiehen puolesta tiettyjä tärkeitä toimia vain maistraatin luvalla. Maistraatin lupa Eunvalvojan luvanvaraiset toimet: -Perinnöstä luopuminen ja päämiehen perintöosuuden luovutus -Päämiehen rahavarojen Lue lisää ›

Edunvalvonta-valtakirja

Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Alaikäisen tekemä rikos

Alaikäinen ei voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen alle 15-vuotiaana mutta hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta. Alaikäistä ei siis voida tuomita rikoksesta, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta.

2.

Edunvalvoja

Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esimerkiksi omainen tai muu läheinen henkilö. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

3.

Henkilötietojen käsittely

Henkilötietojen käsittely perustetaan käsittelijän asemaan tai rekisteröidyn henkilön suostumukseen. Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.

4.

Hoitotahto

Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.