Henkilötietojen suoja on keskeinen osa henkilön yksityisyyden turvaamista. Ihmisellä on itsemääräämisoikeutensa nojalla oikeus saada suojaa valta- ja valvontajärjestelmiltä, eikä kukaan saa kerätä henkilötietoja ilman perusteltua syytä. Yksityisyyden suoja on kaikkien… Lue lisää »
Henkilötietojen käsittelyyn liittyy useita toisiaan täydentäviä periaatteita, jotka löytyvät yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 5 §. Henkilötietoja käsitellessä on olennaista varmistaa, että tiedot on kerätty tiettyä laillista tarkoitusta varten ja että niitä… Lue lisää »
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) tuli sovellettavaksi vuonna 2018, jolloin se korvasi henkilötietodirektiivin. GDPR toi mukanaan liudan uudistuksia, joilla parannettiin yksilöiden mahdollisuuksia määrätä omista henkilötiedoistaan sekä tiukennettiin… Lue lisää »
Henkilötietojen käsittely perustuu rekisterinpitäjän asemaan tai rekisteröidyn suostumukseen. Henkilötietoja sisältävä rekisteri on henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyn määritelmä Henkilötietolain mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan: ”kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä,… Lue lisää »
Henkilötietojen käsittelyn tulee aina perustua lakiin. Ilman laista löytyvää oikeusperustetta, on henkilötietojen käsittely kielletty. Suostumus on yksi yleisimmistä oikeusperusteista, ja se antaa rekisterinpitäjälle valtuudet käsitellä henkilötietoja siinä laajuudessa, kuin rekisteröity… Lue lisää »
Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas… Lue lisää »
Hoitosuhde on terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välinen suhde. Suhde on yksi terveydenhuollon perusyksikkö. Potilaan kannalta suhde on usein merkityksellinen. Suhde vaikuttaa merkittävästi potilaan hyvinvointiin. Oikeudellisesti hoitosuhteen keskeinen ominaisuus on luottamuksellisuus.… Lue lisää »
Henkilöllisyyden varmistaminen on tarpeen monissa tilanteissa, joissa kansalaiseen henkilönä kohdistetaan velvoitteita, etuja tai sanktioita. Usein tunnistaminen voidaan tehdä vain dokumenteista, eikä niistäkään täysin varmasti. Tunnistamisasiakirjoja ovat mm. passi, henkilökortti ja… Lue lisää »
Edunvalvojan toiminnan valvonta on asetettu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tehtäväksi. Valvonta tuo edunvalvojan päätöksenteköön ensinnäkin lupajärjestelmän kautta ennakkokontrollin, eli edunvalvojan luvanvaraiset toimet. Valvonta ehkäisee väärinkäytöksiä ja päämiehen edun vastaisten oikeustoimien syntymistä.… Lue lisää »
Edunvalvojan kuuleminen tarkoittaa sitä, että ennen tiettyjen päätösten tekemistä myös edunvalvojan mielipidettä on kuultava. Perussystematiikkahan edunvalvonnassa on, että edunvavalvoja on se joka kuulee päämiestään tämän talouteen vaikuttavista merkittävistä kysymyksistä. Jos… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
