Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tai edunvalvojan määrääminen voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys voi johtua eri syistä. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen – ei rajoiteta enempää kuin on tarpeen

Edunvalvojan määrääminen on ensisijainen menettelytapa. Näissä tapauksissa henkilön toimintakelpoisuuteen ei puututa. Edunvalvojan määrääminen on riittävä toimenpide niissä tapauksissa joissa henkilö ei voi tehdä oikeustoimia jotka vahingoittavat hänen taloudellista tilaansa.

Jos henkilö, jolla on edunvalvoja, toimii edunvalvojan neuvosta huolimatta oman etunsa vastaisesti tai jos siihen on olemassa ilmeinen vaara, henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää käräjäoikeus. Se voi päättää, että henkilöllä ei esimerkiksi ole oikeutta ottaa velkaa tai myydä tai lahjoittaa asuntoaan.

Toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen suojaamiseksi on tarpeen. Äärimmäisissä tapauksissa henkilö voidaan julistaa vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistaa käräjäoikeus.

Edellytyksenä on, että toimintakelpoisuuden rajoittamisella ja edunvalvojan määräämisellä ei voida riittävästi suojata henkilön etuja.

Vajaavaltaiseksi julistetulta puuttuu kelpoisuus tehdä päteviä oikeustoimia ja oikeus hallita omaisuuttaan, jollei laissa ole toisin säädetty.

 

Jotta kukaan ei olisi tarpeettomasti edunvalvonnassa edellytykse on määräajoin selvitettävä uudelleen. Maistraatti selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeen jatkaa. Selvitys tehdään yhteistyössä edunvalvojan ja päämiehen kanssa. Mikäli edunvalvonnan tarvetta ei enää ole, käräjäoikeus voi maistraatin hakemuksesta lakkauttaa edunvalvojan tehtävän.

 

Käräjäoikeus voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, kun tämä sitä pyytää tai kun päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa. Edunvalvojan tehtävä päättyy myös, kun päämies kuolee. Mikäli edunvalvojan tehtävä perustuu päämiehen alaikäisyyteen, se päättyy päämiehen täytettyä 18 vuotta.

Nopeaa apua lakiasioihin.