Edunvalvojan kelpoisuus on määritetty laissa holhoustoimessa. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi.
Kuka voidaan määrätä edunvalvojaksi
Laissa asetetaan eräitä yleisiä kriteerejä edunvalvojalle. Edunvalvojalta edellytetään suostumusta tehtävään. Toiseksi edunvalvojan on oltava täysivaltainen ja tehtävään sopiva. Sopivuus voi tarkoittaa mm. sitä, että edunvalvoja pystyy hyvin kommunikoimaan päämiehensä kanssa ja päämiehellä on tehtävän hoitamiseen riittävä riippumattomuus, taito ja kokemus. Taitoa ja kokemusta on arvioitava mm. vajaavaltaisen omaisuuden laadun ja sisällön kannalta. Pienen omaisuuden hoidolta ei edellytetä yhtä suurta taitoa ja ammattitaitoa, kuin mittavan osake- ja rahasto-omaisuuden hallinnoimisessa.
Päämiehen edunvalvojana voi toimia hänen läheisensä, esimerkiksi puoliso tai lapsi. Riippumattomuuden vaatimus ei estä tätä. Itse asiassa on toivottavaa, että edunvalvojan ja päämiehen välit ovat läheiset. Lähiomainen onkin usein ensisijainen vaihtoehto edunvalvojaksi. Toki tietyssä asiassa läheisen ja päämiehen intressit voivat olla ristiriidassa. Tällisessa eturistiriitatilanteessa edunvalvojan on jäävättävä itsensä ja asian hoitaa edunvalvojan sijainen tai toinen edunvalvoja.
Edunvalvojia voidaan määrätä useampiakin. Läheinen voi esimerkiksi huolehtia päämiehen oloista ja käyttövaroista, kun taas ammattilainen hallinnoi sijoituksen ja vuokrakiinteistöjen taloutta. Edunvalvoja voi olla myös ns. yleinen edunvalvoja, joka toimii valtion oikeusaputoimiston alaisuudessa. Yleisellä edunvalvojalla voi tosin olla toistasataa päämiestä, joten hänellä on vain vähän aikaa perehtyä kunkin asioihin. Edunvalvojalla on lähtökohtaisesti kelpoisuus edustaa päämiestä tämän taloudellisissa asioissa. Hänen on ennen päätösten tekemistä pyrittävä tiedustelemaan päämiehensä mielipidettä, jos asia on tärkeä ja jos kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa vaikeutta. Edunvalvojan ja päämiehen välillä on siis eräänlainen kommunikointivelvoite. Edunvalvojan tulee olla täysivaltainen, suostuvainen ja sopiva. Hänellä tulee olla tehtävän kannalta riittävä asiantuntemus.
Lue lisää vajaavaltaisen oikeudellisesta asemasta.
Lähde §: laki holhoustoimesta, laki edunvalvontavaltuutuksesta
Suomen Juristit Oy
12.12.2016
(Päivitetty 16.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.