Valtuuttaja voi valtuuttaa myös useamman valtuutetun toimimaan rinnakkain. Hän voi määrätä toisen valtuutetun tehtäviksi taloudelliset asiat, ja toiselle valtuutetulle muiden asioiden hoidon. Esimerkiksi valtuuttaja voi valtuuttaa puolisonsa vastaamaan hänen terveydenhuollostaan… Lue lisää »
Kun tehdään pätevä edunvalvontavaltuutus, ei sen jälkeen tarvitse enää määrätä erikseen edunvalvojaa. Edunvalvontavaltuutus on pätevä, kun se täyttää edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa säädetyt muotoedellytykset. Pätevyys edellyttää a) kirjallista muotoa b) valtuuttajan… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutuksen tullessa voimaan valtuutettu ryhtyy huolehtimaan niistä asioista valtuuttajan puolesta, jotka on valtakirjassa määrätty hänen huolehdittavakseen. Valtuutetun täytyy pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Kaikki toimet tulee siis… Lue lisää »
Miten edunvalvontavaltuutus tulee voimaan? Kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi juuri muistisairauden vuoksi, valtuutetun tulee pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutus. Pelkkä valtakirjan hallinnointi ei siis vielä oikeuta valtuutettua hoitamaan… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutus lakkaa kolmesta syystä. Valtuutus lakkaa, kun a) valtuutettu luopuu tehtävästään, b) valtuutettu kuolee tai c) valtuutus peruutetaan. Jos valtuutettu luopuu tehtävistään, on hänen ilmoitettava luopumisestaan maistraatille. Valtuutus voidaan myös… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
