Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä.

Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista lahjaa, joka ei ole epäsuhdassa lahjanantajan oloihin, kuten tavanomaista merkkipäivälahjaa. Ennakkoperintönä ei myöskään pidetä isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lapsen koulutukseen pannuista erityisistä kuluista voidaan tehdä kohtuullinen vähennys. 

Jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö vähennetään aina ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä, olipa lahjan antanut ensiksi kuollut puoliso tai leski. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tällä tavalla vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä. Ennakkoperintö arvostetaan lähtökohtaisesti lahjan antamishetken arvoon, jollei asianhaaroista muuta johdu. Lahjan antaja voi esimerkiksi määrätä, että lahja on arvostettava perinnönjakohetken arvoon.  

Nopeaa apua lakiasioihin.