Perukirja mielletään yleensä yksinkertaisena asiakirjana, jossa listataan vainajan varat ja velat. On totta, että perukirja on käytännössä ”perintöveroilmoitus”, johon kerätään tiedot vainajan omaisuudesta ja jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot perillisille. Perukirjaan tulee kuitenkin kirjata paljon muutakin tietoa, jonka kerääminen ei välttämättä ole yksinkertaista. Lisäksi tiedon kirjaaminen oikealla tavalla voi olla hankalaa.

Su­kusel­vi­tys

Vainajan varojen lisäksi perukirjassa tulee olla tiedot vainajan perillisistä. Jotta lakimääräiset perilliset saadaan selville, tulee vainajasta laatia sukuselvitys. Usein mielletään, että sukuselvitykseksi riittää virkatodistus vainajan viimeisimmästä kotikunnasta, koska siinä yleensä näkyy tieto siitä, oliko vainajalla kuollessaan lapsia. Tämä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan tiedot tarvitaan siitä lähtien, kun vainaja on täyttänyt 15 vuotta. Lisäksi tiedot tarvitaan aviopuolisosta avioliiton ajalta.

Mikäli vainaja kuoli lapsettomana, mutta oli kuollessaan avioliitossa, tarvitaan sukuselvityksessä tiedot myös ns. toissijaisista perillisistä. Toissijaiset perilliset ovat perillisiä, jotka lain mukaan perivät vainajan vasta sen jälkeen, kun leskeksi jäänyt aviopuoliso on kuollut. Toissijaisten perillisten kirjaaminen perukirjaan on tärkeää ja heidät kuuluu myös kutsua perunkirjoitukseen.

Avio­lii­tot

Lisäksi perukirjaan tulee kirjata tiedot vainajan avioliitoista, myös sellaisista, jotka ovat päättyneet avioeroon. Usein mielletään, että ainoastaan viimeisimmällä avioliitolla on merkitystä perukirjan kannalta. Toinen ajatusharha on se, että eroon päättyneillä liitoilla ei ole mitään merkitystä perukirjan kannalta.  Mikäli vainaja on aiemmin eronnut, tulisi perukirjaan saada tieto siitä, onko kyseisessä avioliitossa toimitettu ositus. Lisäksi avioliittojen osalta tulee merkitä, oliko puolisoilla avioehtosopimusta tai muuta avio-oikeutta rajoittavaa tekijää.

Tes­ta­ment­ti

Perukirjassa tulee olla myös maininta siitä, oliko vainaja laatinut testamenttia. Testamentti liitetään perukirjan yhteyteen ja sen perusteella perukirjaan merkitään, kuka tai ketkä ovat testamentinsaajia.

Va­rat ja ve­lat

Perukirjaan tulee kirjata tiedot vainajan varoista ja veloista. Tiedot tarvitaan kuolinpäivältä ja omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Monille saattaa tulla yllätyksenä, että vainajan varallisuustietojen lisäksi tarvitaan tiedot myös lesken varoista ja veloista. Ne kirjataan perukirjaan samaan tyyliin kuin vainajan omaisuus. Mikäli vainaja kuoli leskenä, tulee perukirjaan listata myös aiemmin kuolleen puolison omaisuus, mikäli ositusta ei ole toimitettu.

LISTA VAROISTA:

• Tiedot käteisvaroista
• Pankkien saldotodistukset ja asiakkuusilmoitukset kuolinpäivän mukaan.
• Asunto-osakkeet: saantokirja, osakekirja tai osakehuoneistotuloste, isännöitsijäntodistus, ja arvio käyvästä arvosta
• Kiinteistöt: saantokirja, lainhuutotodistukset/vuokraoikeudet, arvio käyvästä arvosta, kiinteistöveropäätökset
• Lomaosakkeet: saantokirja, osakekirja, arvio käyvästä arvosta
• Arvo-osuudet ja rahastot
• Muu sijoitusvarallisuus
• Kulkuneuvot: tieto rekisterissä olevista ajoneuvoista ja niiden arvosta
• Aseet
• Yritysomaisuus
• Ulkomailla oleva omaisuus ja selvitys omaisuudesta ja sen arvosta
• Osuuskuntien jäsenyydet
• Kuolinpesäosuudet/perinnöt kahden viimeisen vuoden aikana
• Luettelo arvoirtaimistosta (taide-esineet, antiikki, designhuonekalut, korut jne.)

LISTA VELOISTA:

• Tiedot pankkilainoista ja muista veloista
• Kuitit ja laskut kuolinpäivänä maksamatta olevista vainajan elinaikaan kohdistuvista vainajan ja lesken laskuista.
• Tiedot hautajaiskustannuksista.

Kuolema ei lakkauta velkojen olemassaoloa, vaan vainajan velat siirtyvät tämän kuolinpesälle, ja ne pitää maksaa kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesässä olevat varat eivät riitä kuolinpesän velkojen maksuun, puhutaan ylivelkaisesta kuolinpesästä. Kuolinpesän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa vainajan veloista, jos perunkirjoitus toimitetaan huolellisesti ja laissa säädetyssä määräajassa. Sen sijaan perunkirjoituksen laiminlyönti, virheellisten tietojen antaminen tai tietojen jättäminen kertomatta saattaa aiheuttaa osakkaalle henkilökohtaisen vastuun vainajan veloista.

Muut mer­kin­nät

Lesken tulee perukirjassa ilmoittaa, mikäli hän ei aio luovuttaa omasta omaisuudestaan tasinkoa kuolinpesälle sekä aikooko hän pidättää hallintaoikeuden viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Perukirjaan kirjataan myös tiedot siitä, oliko vainaja tai leski antanut ennakkoperintöä sekä onko vainaja lahjoittanut omaisuuttaan perillisille kolmen viimeisen elinvuotensa aikana.

Jos jo­tain unoh­tuu

Jos perunkirjoituksen jälkeen tulee tietoon uusia velkoja tai varoja, tulee niistä laatia kuukauden sisällä täydennysperukirja.

Jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy testamentti, tulee siitä ilmoittaa myös verottajalle, mutta täydennysperukirjaa ei tarvitse tehdä. Vaikka testamentti löytyisi perunkirjoituksen jälkeen, ei sitä saa salata tai tuhota.

Pe­run­kir­joi­tus, muis­ti­lis­ta

• Sukuselvitys vainajasta 15 vuoden iästä eteenpäin. Jos vainaja on asunut ulkomailla, tarvitaan selvitys myös siitä maasta, jossa vainaja on asunut.
• Virkatodistukset kaikista kuolinpesän osakkaista
• Osituskirja/erottelukirja mahdollisesta aikaisemmasta avioliitosta
• Testamentti
• Avioehtosopimus
• Ensimmäisenä kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja/osituskirja/jakokirja 
• Selvitys tapaturmavakuutuksesta ja henkivakuutuksista
• Elinaikana annetut lahjat ja lahjakirjat (ennakkoperintö)
• Tallelokeron avauksesta laadittu pöytäkirja

Mi­hin pe­ru­kir­ja toi­mi­te­taan?

Kun perunkirjoitus on toimitettu, perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perintöverotusta varten. Perukirja on toimitettava myös Digi- ja väestötietovirastolle, mikäli kuolinpesän osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa.

Kuolinpesää hoidetaan yhdessä

Perunkirjoituksesta alkaa kuolinpesän yhteishallinto. Kuolinpesän nimissä voidaan siten alkaa tehdä oikeustoimia. Kaikkiin oikeustoimiin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus. Kuolinpesän osakkaat ilmenevät perukirjasta ja sen liitteistä, joten kopio perukirjasta liitteineen on toimitettava tahoille, joissa on tarpeen toimia kuolinpesän nimissä. Yksi ensimmäisistä käytännön toimista onkin toimittaa kopio perukirjasta liitteineen vainajan pankkiin, jotta kuolinpesän osakkaat pääsevät hoitamaan kuolinpesän raha-asioita. Useimmiten kuolinpesän osakkaat valtuuttavat pankin omalla valtakirjapohjalla keskuudestaan yhden osakkaan hoitamaan pankkiasioita.  

Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to vah­vis­taa kuo­lin­pe­sän osa­kas­tie­dot

Joskus on tarpeen hakea Digi- ja väestötietovirastosta perukirjan osakastietojen vahvistusta. Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa, että perukirjaan on merkitty oikeat henkilöt kuolinpesän osakkaiksi. Tämä ei ole pakollista, mutta sellaisissa tilanteissa, jossa osakkaita on paljon ja sukuselvitys laaja tai osakasasemassa on jotakin tulkinnanvaraisuutta, vahvistus voi helpottaa jatkossa asioiden hoitoa kuolinpesän nimissä. 

Omis­tusoi­keus siir­tyy vas­ta pe­rin­nön­jaos­sa

Jotta kuolinpesän osakas saa vainajan omaisuutta omiin nimiinsä, on toimitettava perinnönjako eli tehtävä perinnönjakosopimus, jossa omistusoikeus siirtyy. Jos vainaja on ollut naimisissa ja ainakin toisella puolisolla on ollut avio-oikeus toisen omaisuuteen, on ennen perinnönjakoa tehtävä sopimus myös osituksesta. 

Perunkirjoitus on luonteva tilaisuus alkaa suunnitella ositusta ja perinnönjakoa. Monet päätyvät tekemään osituksen ja perinnönjaon mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesä lakkaa perinnönjakoon. 

Kuo­lin­pe­sän ti­lin lo­pet­ta­mi­nen

Kun kuolinpesän perukirja on valmisteltu ja tarkistettu, voi kuolinpesäosakkaiden valtuuttamana  lopettaa kuolinpesän tilit ajanvarauksella pankin konttorissa. 

• Tilien lopettaminen vaatii kaikkien pesän osakkaiden suostumusta.
• Kaikki pesän osakkaat pitää olla paikanpäällä tiliä lopetettaessa tai he voivat valtakirjalla valtuuttaa  yhden henkilön lopettamaan tilin.  
• Voi olla hyvä idea pitää kuolinpesän tilit voimassa siihen asti, että veronpalautukset ovat maksettu. Jos  lopetat kuolinpesän tilit ennen tätä, sinun pitää ilmoittaa Verohallinnolle mille tilille veronpalautukset  ohjataan.   

Pe­run­kir­joi­tuk­sen hin­ta

Laki ei vaadi, että perukirjan pitäisi olla juristin tekemä. Perukirjan tekeminen itse osoittautuu kuitenkin usein paljon hankalammaksi tehtäväksi kuin äkkiseltään voisi ajatella.

Pe­ru­kir­ja­mal­li  

Merkinnät perukirjassa vaihtelevat hyvin paljon riippuen esimerkiksi siitä onko vainaja kuollut naimattomana, naimisissa olevana, eronneena vai leskenä, ja oliko vainajalla lapsia, oliko hän lapseton, oliko hän tehnyt testamentin tai minkälaista varallisuutta vainajalta on jäänyt.

Perukirjaa varten täytyy osata paitsi kerätä tarvittava asiakirjaselvitys kuolinpesän varojen ja niiden jakamisen kannalta keskeisistä asioista, myös osata arvostaa omaisuus perinnönjaon ja verotuksen kannalta oikein ja järkevästi. 

Laki aset­taa vaa­ti­muk­set pe­ru­kir­jal­le 

Perukirjaa laadittaessa täytyy tarkasti noudattaa lain määräyksiä sekä Verohallinnon ohjeita perukirjaan tehtävistä merkinnöistä. Perukirjalta vaadittavat kirjaukset vaihtelevat paljon riippuen esimerkiksi siitä onko vainaja kuollut naimattomana, naimisissa olevana, eronneena vai leskenä. 

Ota yhteyttä ja tilaa meiltä ilmainen opas omaiselle perunkirjoituksen tekemiseen.

Perhe- ja perintöoikeuden tiimi
Suomen Juristit Oy
28.4.2025