Puolison kuolema voi romahduttaa koko talouden
Kun rakastaa toista, haluaa yleensä jakaa koko elämän kirjon toisen kanssa. Yhdessä itketään niin ilosta kuin surusta ja jaetaan arjessa niin pyykki- kuin tiskivuoretkin. Se, jolla on enemmän voimaa, kantaa raskaat kauppakassit ja se, jonka kukkarossa on enemmän sisältöä, maksaa vuosipäiväillalliset ja etelän lomat. Moni pari ajattelee, että ”se, mikä on minun, on myös sinun”. Romanttinen ja kaunis ajatus, mutta reaalimaailmassa totuus saattaa olla kuitenkin kaukana satukirjojen vaaleanpunaisista unelmista.
Usein rakkautta osoitetaan tunnustamalla se kaikkien läheisten edessä solmimalla avioliitto. Kun sitoutuu toiseen henkisesti, ei aina ehkä tule ajatelleeksi, että sitoumus on myös taloudellinen. Papin aamenen jälkeen syntyy puolisoiden välille avio-oikeus, joka tarkoittaa sitä, että kaikki puolisoiden yhteinen omaisuus jaetaan lasketaan avioliiton päättyessä yhteen ja tilit tasataan niin, että molemmat saavat yhtä paljon. Ja kaikki avioliitot päättyvät joskus, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.
Avio-oikeuteen voi vaikuttaa avioehdolla
Avio-oikeuteen voi vaikuttaa tekemällä avioehdon, jossa sovitaan omaisuuden jakautumisesta liiton päättyessä. Naimisiin mennessä onkin ehkä ajateltu, että on oikeudenmukaista, että kumpikin puoliso saa pitää sen omaisuuden, joka hänellä on ollut ennen avioliittoa ja sen, minkä avioliiton aikana hankkii. Tarkoitus on hyvä, mutta välttämättä ei tiedosteta, mitä käytännössä voi tapahtua, jos toinen puolisoista yllättäen kuolee. Jos avioehto on tiukka eikä puolison hyväksi ole testamenttia, voi toinen leskeksi jäätyään jäädä pahimmillaan täysin tyhjän päälle.
Toisin kuin moni luulee, aviopuolisot eivät peri toisiaan paitsi tapauksissa, joissa rintaperillisiä eli lapsia ei ole. Ja tällöinkin perimykseen liittyy ehtoja. Laki takaa leskelle oikeuden jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon, mutta käytännössä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Jos leski on vaikkapa tehnyt uransa kotiäitinä, ei hänelle ehkä ole kertynyt ollenkaan omaa varallisuutta. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden toisen omaisuuteen pois, ei leskellä välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia jäädä asumaan yhteiseen kotiin, jos sen ylläpito kustannukset ovat suuret.
Avopuoliso perii vain testamentilla
Avopuolison asema on lain silmissä vieläkin heikompi. Avopuoliso ei peri koskaan, vaikka lapsia ei olisikaan. Avopuolisoa ei myöskään koske lesken asumisoikeus, joten hän voi puolison kuollessa käytännössä joutua muuttamaan pois kodista, josta on rakkaudella huolehtinut vuosikymmeniä, koska sen omistajuus siirtyy jollekin menehtyneet puolison sukulaisista.
Niin avo- kuin avioliitossa elävien olisikin tärkeää muistaa ajoittain pohtia myös tilannetta, jossa toinen yllättäen menehtyy. Vaikka yhteisen taipaleen alussa onkin tuntunut luontevalta, että kaikki omissa nimissä oleva säilyy omana, saattaa vuosien vieriminen ja elämä tuoda uudenlaisia näkökulmia mukanaan. Harva haluaa, että jos itselle tapahtuu jotain, oma rakas joutuu surun keskellä miettimään lisäksi sitä, miten taloudellisesti selviää arjesta. Harva haluaa, että oma rakas joutuu yhteisten muistojen lisäksi pakkaamaan laukkuihin myös kaiken maallisen omaisuutensa ja etsimään kokonaan uuden kodin, jossa aloittaa alusta.
Testamentilla voi turvata leskeä
Testamentti on tapa turvata niin avio- kuin avoleskenkin elämää. Jos itselle on tärkeää, että oma sukutila säilyykin suvussa, voi asiasta säätää testamentissa ja samalla kuitenkin määrätä, että leskellä on oikeus asua tilalla omaan kuolemaansa saakka. Testamentilla ei ole pakko siirtää omistusta, mutta sillä voi turvata arkea antamalla hallintaoikeuden. Jokaiseen tilanteeseen on kyllä olemassa sopivia ratkaisuja, tärkeintä on, että tiedostaa omien valintojensa seuraukset, jotta molempien puolisoiden on mahdollista niihin varautua. Jokainen meistä varmasti haluaa, että omilla rakkailla on kaikki hyvin vielä silloinkin, kun itse emme enää voi heille hädän hetkellä auttavaa kättä ojentaa.
Suomen Juristit Oy
22.4.2025
Nopeaa apua lakiasioihin.
