Työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä tulevat sovellettaviksi työlait, joita ovat esim. työsopimusta, työntekijän suojelua ja sosiaaliturvaa koskevat lait. Rajanvedolla onkin ensiarvoisen tärkeä merkitys työntekijän oikeusturvan kannalta. Tunnusmerkistöoppia tulee rajatapauksissa täydentää erityislainsäädännöllä tai muilla keinoin.

työsuhteen tunnusmerkit

Työsuhteen tunnusmerkit luetellaan työsopimuslain 1 §:ssä. Työsuhteen viisi perustunnusmerkkiä ovat: 1) sopimus, 2) ansiotyön tekeminen, 3) työn tekeminen toiselle, 4) vastikkeellisuus ja 5) johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus.

Työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työsopimukselle ei ole asetettu muotovaatimuksia. Se voi olla suullinen, kirjallinen, sähköinen tai perustua hiljaiseen suostumukseen. Ratkaisevaa on osapuolten yhteinen tarkoitus. Työsopimus on samalla yksi työsuhdetta sääntelevä normilähde.

Työnteoksi voidaan lukea mikä tahansa inhimillinen käyttäytyminen, jolla on taloudellista arvoa. Ansiolähteitä voi olla samaan aikaan useita. Toiminta ei saa olla lainvastaista, rikollista tai hyvän tavan vastaista.

Työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun. Työn tulos kuuluu työnantajalle, vaikka se koituisikin muun tahon hyväksi. Työntekijän tulee suorittaa työ henkilökohtaisesti. Avustajaa voi käyttää vain työnantajan suostumuksella.

Työntekijä tekee työtä palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, vaikka siitä ei olisi erikseen sovittu, ellei työnantaja näytä muusta sovitun. Talkootyö ei ole työsuhteessa tehtyä työtä. Vastikkeeksi voidaan lukea opin saaminen, vastavuoroinen työ tai muu taloudellista arvoa omaava suoritus.

Työnantajalle kuuluu oikeus johtaa ja valvoa työntekoa eli direktio-oikeus. Tämä on usein työsuhteen tärkein tunnusmerkki. Työsuhteessa tehty työ on epäitsenäistä työtä. Käytännössä työnantaja voi sallia työntekijän toimivan melko itsenäisestikin.

Työsuhteena pidettävästä oikeussuhteesta suoritetaan myös kokonaisarviointi. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös sellaiset sosiaaliset ja taloudelliset seikat, jotka vaikuttava oikeussuhteen luonteeseen. Esimerkiksi osapuolten tarkoituksella on sama painoarvo kuin muilla huomioitavilla tosiseikoilla. Sopijapuolet voivat osoittaa oikeussuhteen luonnetta koskevan tarkoituksensa sisällyttämällä sopimukseen sellaisia ehtoja, joiden perusteella on pääteltävissä, onko työ tarkoitettu tehtäväksi työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vai itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana

Aina työsuhteen tunnusmerkkien tai osapuolten tarkoituksen arviointi ei ole helppoa. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2008:99 työsuhteelle asetetut edellytyksen täyttyivät, ja kyseessä oli kirjallisesta sopimuksesta huolimatta työsuhde. Myös työneuvoston lausunnossa todettiin, että yhtiön näkemyksestä huolimatta ruokalähetteinä työskentelevät henkilöt ovat tosiasiassa työsuhteessa. Työneuvoston lausunto ei kuitenkaan ole sitova, mutta se on merkittävä linjaus ja voidaan ottaa huomioon lainvalmistelussa.

Lähde §: työsopimuslaki

Lue lisää työnantajan käskyvallasta.

Suomen Juristit Oy / Trainee
16.2.2015
(päivitetty 11.10.2021)