Virkakäsky tai sotilaskäsky jäävät hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Virkamiehen on myös noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä eli niin sanottuja virkakäskyjä. Virkakäskyäkään ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, mikäli se on ilmeisen lainvastainen. Ilmeisyyden vaatimus on huomattavan korkea. Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyt on jätetty hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Virkakäskyn antajaa ei siten sido hallintolain periaatteet ja muotomääräykset esim. kuulemisesta.

Virkakäsky – kuka saa ja kenelle annetaan?

Virkakäskyn voi antaa ylempi virkamies alemmalle (toimivaltansa rajoissa) tai ylempi viranomainen alemmalle hallintoelimelle. Esimerkiksi poliisi- ja sotilasorganisaatiossa käskyvaltasuhteet ja päätöksenteon hierarkia on tehty mahdollisimman selkeäksi. Määräyksen antaja vastaa määräyksen lainmukaisuudesta.

Sotilaskäskyasioita ovat puolustusvoimissa esimiehen tai esimiesasemassa olevan käsittelemät asiat ja niissä tekemät ratkaisut, kuten järjestyksen ja kurin ylläpitäminen ja asevelvollisten kouluttamisesta vastaaminen. Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyt annetaan joko kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Sekä hallinnon sisäiset virkakäskyt voivat usein jäädä melko tulkinnanvaraisiksi. Virkakäskyistä tehdyistä ratkaisuista ei voi pääsääntöisesti valittaa.

Lähde §: hallintolaki

Suomen Juristit Oy
14.12.2016
(Päivitetty 19.11.2021)