Alaikäisen edunvalvoja

Alaikäisen edunvalvoja on hänen huoltajansa. Alaikäisellä voi olla myös muu edunvalvoja kuin huoltaja, jos edunvalvonnan järjestäminen muuten on tarpeellista.

Alaikäisen edunvalvoja

Alaikäisen edunvalvoja on pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Lapsen huoltaja puolestaan on yleensä lapsen vanhempi. Jos lapsen vanhemmat ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, molemmista tulee automaattisesti huoltajia. Jos lapsi ei synny avioliitossa, huoltajaksi tulee automaattisesti äiti ja isä sen jälkeen, kun isyys on tunnustettu / vahvistettu. Huoltajuus ei säily automaattisesti molemmilla vanhemmilla koko lapsuusaikaa. Toisinaan avioerojen yhteydessä toinen vanhemmista saa lapseen nähden yksinhuoltajuuden.

Huoltaja voi vapautua edunvalvojan tehtävästä käräjäoikeuden päätöksellä. Vapautus voi perustua edunvalvojan omaan pyyntöön, jos siihen on erityinen syy. Huoltaja vapautetaan edunvalvojan tehtävästä, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi.

Käräjäoikeus määrää lapselle edunvalvojaksi muun kuin huoltajan, jos lapsi on jäänyt vaille edunvalvojaa tämän kuoleman vuoksi. Edunvalvojaksi määrätään muu kuin huoltaja myös silloin, jos aiempi edunvalvoja on tilapäisesti kyvytön tehtävään sairauden tai esteellisyyden vuoksi. Määrättävän edunvalvojan tulee olla tehtävään sopiva, mutta kovin tarkkoja kelpoisuusvaatimuksia ei ole.

Myös huoltajan esteellisyyden vuoksi lapselle voidaan määrätä edunvalvoja. Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Intressiristiriitoja voi syntyä esimerkiksi kuolinpesissä, joissa huoltajan ja alaikäisen lapsen intressit ovat vastakkaiset. Tällöin edunvalvoja määrätään vain tiettyyn tehtävään siten, että huoltaja hoitaa oman osuutensa kaikissa muissa asioissa.