Milloin käytetyssä ajoneuvossa on virhe kuluttajasuojalain mukaan?

Kuluttajansuojalaki soveltuu ajoneuvon kauppaan silloin, kun auton myyjä on elinkeinonharjoittaja ja auton ostaja on yksityinen ihminen eli kuluttaja. Käytettyyn autoon tulee yleensä erilaisia vikoja ajan myötä, joten ostajan on syytä varautua korjaaman viat, jotka johtuvat auton normaalista kulumisesta tai auton epätavanomaisesta käytöstä.

Auton mekaaninen virhe voi ilmetä pitkänkin ajan kuluttua, mutta myyjän antamat virheelliset tiedot autosta ilmenevät yleensä kohtuullisen nopeasti. Virheen ei tarvitse olla mekaaninen, vaan virheeksi katsotaan myös myyjän antama tieto, joka on ollut puutteellista tai väärää. Lain mukaan kuluttajan oikeuksia heikentävä ehto on mitätön, joten myyjän virhevastuuta ei voida rajoittaa sopimuksilla.

Virhe on kyseessä silloin, kun auto ei vastaa ominaisuuksiltaan sitä mitä on sovittu kapantekohetkellä. Myyjän velvollisuutena on luovuttaa auto virheettömässä kunnossa ja kertoa tiedossaan olevista auton ominaisuuksista ja käyttöön liittyvistä seikoista, joilla voi olla merkitystä ostajalle kaupantekopäätöstä tehtäessä. Riitaa syntyy usein siitä, että auto ei ole vastannut kunnoltaan, ominaisuuksiltaan tai varusteiltaan sitä, mitä on sovittu kaupantekohetkellä. Virheen tulee olla olemassa sillä hetkellä, kun auto luovutetaan ostajalle eli ns. vaaranvastuun siirtyessä. Virhe voi ilmetä pitkänkin ajan kuluttua ja myyjä voi joutua vastuuseen virheestä, vaikka hän väittäisi virheen johtuvan luonnollisesta kulumisesta.

Mikä on tiedonantovirhe?

Käytetyn auton tiedonantovirhe on ilmaisu, joka koskee auton ominaisuuksia, myyjän antamia tietoja tai se rikkoontuu ikäänsä tai kilometrimääräänsä nähden liian aikaisin. Virhe voi olla esimerkiksi myyjän väärin ilmoittama vuosimalli tai käyttöönottovuosi. Jos autosta puuttuu varusteita tai auton historiasta on annettu virheellistä tietoa ostajalle, rasittaa sitä tällöinkin tiedonantovirhe. Tiedonantovirheessä autossa ei tarvitse olla mitään mekaanista vikaa, vaan autosta annetut tiedot ovat totuudenvastaisia eivätkä pidä paikkansa. Tapana on, että myyjä kehuu autoa, mutta myyjä vastaa annettujen tietojen oikeellisuudesta. Myyjän antamilla kehuilla voi olla merkitystä kuluttajan ostopäätöksen tekemiseen, jolloin vähäisetkin totuudenvastaiset tiedot saattavat vaikuttaa päätöksentekoon ja kuluttajan maksamaan hintaan autosta. Kuluttajariitalautakunnan päätöksessä (KRIL 608/33/2013) ajoneuvosta puuttui lohkolämmitin, vaikka netti-ilmoituksen mukaan autossa piti tällainen olla. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että auto ei vastannut niitä tietoja mitä ostajalle oli ennen kaupan tekemistä annettu, joten kaupassa oli tiedonantovirhe, jolla oli ollut merkitystä kuluttajan ostopäätökseen. Ostajalle on syntynyt oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen virheen vuoksi.

Mitä jos auton moottori tai vaihdelaatikko on viallinen?

Kuluttajalla on syytä odottaa, että ajoneuvo on virheettömässä kunnossa moottorin tai vaihteiston osalta ajoneuvon luovutushetkellä. Myyjä vastaa sellaisesta virheestä, joka on ollut olemassa ajoneuvon luovutushetkellä, eli vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Uuden auton ostajalla on oikeus olettaa, että auto on virheetön, mutta käytetyn auton ostajalla tätä oikeutta ei lähtökohtaisesti ole. Kuluttajalla on oikeus luottaa siihen, että auto vastaa sitä, mitä myyjä on kertonut auton teknisestä kunnosta ja kestävyydestä. Ajoneuvon moottorin tai vaihdelaatikon rikkoontumisen syynä on usein jonkun komponentin vikaantuminen tai rikkoontuminen, joka aiheuttaa vaurion moottoriin tai vaihdelaatikkoon. Kuluttajan tulee osoittaa, että autossa on ollut virhe luovutushetkellä, ja usein myyjä vetoaa siihen, että moottoririkko tai vaihdelaatikon rikkoontuminen johtuu normaalista kulumisesta. Moottoririkon tai vaihdelaatikon rikkoontumisen syy on syytä selvittää, koska kuluttajan tulee osoittaa, että ajoneuvossa on ollut virhe kaupantekohetkellä.

Lakimies Janne Similä
Suomen Juristit Oy

Nopeaa apua lakiasioihin.