Avoliitto ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi avioliitto. Jos avioliitto päättyy, kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Vastavuoroisesti avoliiton päättyessä eroon tai toisen puolison kuolemaan on suoritettava omaisuuden erottelu. Näin tehdään, jos puoliso tai tämän perillinen sitä vaatii. Avopuolison oikeudet varallisuuden suhteet ovat heikommat kuin aviopuolison.

Yhteisomistuksen purkaminen avoliiton päättyessä

Jos parilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistus puretaan erottelun yhteydessä. Molemmat saavat omaisuutta omistusosuuksien suhteessa. Erottelussa on sovellettava yhteisomistusolettamaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos on epäselvää, kenen omaisuutta jokin esine on, katsotaan sen olevan yhteistä.

Puolisot voivat itse sopia erottelusta laatimalla erottelukirjan. Erottelua varten voidaan tarvittaessa myös hakea pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta.

Avopuolison oikeudet hyvitysjärjestelmässä

Avoliiton päättyessä puolisoiden asema voi olla heikko, sillä esimerkiksi toisen puolison kuollessa avopuolisoilla ei ole suoraan lain nojalla oikeutta periä toisiaan. Periminen onnistuu vain, jos ensin kuollut puoliso on sisällyttänyt avopuolisonsa testamenttiinsa. Avoliiton purkautuessa merkittävää ei ole, vaikka puolisot olisivat asuneet yhdessä vuosien ajan. Avopuolisot voivatkin kuitenkin ennalta varautua liiton päättymiseen. He voivat keskenään laatia sopimuksen, jonka mukaisesti omaisuus jaetaan liiton purkautuessa.

Tietyin edellytyksin avopuolisoilla on liiton päättyessä turvanaan hyvitysjärjestelmä. Vaihtoehtoisia edellytyksiä on kaksi. Hyvitysjärjestelmää voidaan soveltaa, jos puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viiden vuoden ajan. Toinen mahdollisuus on se, että heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Hyvitysjärjestelmän mukaisesti avopuolisolla voi liiton päättyessä olla oikeus hyvitykseen. Oikeus syntyy, jos yhteistalouden purkaminen antaisi toiselle puolisolle perusteetonta etua. Näin voi käydä, jos yhteistalous puretaan pelkkien omistussuhteiden perusteella. Perusteeton etu on taloudellista hyötymistä toisen kustannuksella.

Edellytykset hyvitykselle

Edellytyksenä hyvityksen saamiselle on, että toisen puolison saama perusteeton etu johtuu panoksesta, jonka toinen puoliso on antanut yhteistaloutta varten. Panos voi olla esimerkiksi työskentelyä toisen puolison omistamassa yrityksessä tai vaikkapa varojen sijoittamista toisen omaisuuteen. Hyvityksen saamiseksi perusteettoman edun on oltava vähäistä suurempi.

Hyvitystä vaaditaan omaisuuden erottelussa tai kanteella kuuden (6) kuukauden kuluessa erottelusta. Hyvityksestä voidaan joko sopia tai sitä koskeva vaatimus esitetään pesänjakajalle tai käräjäoikeudelle.

Lue lisää avoliitosta ja omaisuudesta.

Lähde §: Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Suomen Juristit Oy
22.4.2015
(Päivitetty 20.3.2021)