Organisation for Economic Co-operation and Development tai OECD, julkaisi vuonna 2013 veropohjan rapauttamista ja voitonsiirron estämistä koskevan BEPS: ”Addressing Base Erosion and Profit Shifting” -selvityksen. Yhteistyössä G20-maiden kanssa toteutettavan hankkeen perimmäinen tavoite on turvata valtioille verotuloja globaalissa toimintaympäristössä toimivilta yrityksiltä. Tämä tarkoittaa, että verotus tapahtuisi tulevaisuudessa siinä maassa, missä verotettava tulo syntyy. Vuonna 2014 julkaistiin BEPS-toimintasuunnitelman ensimmäiset seitsemän suositusta, jotka toteutuessaan johtavat muun muassa hybridijärjestelyjen veroseuraamusten neutralisoimiseen, siirtohintaohjeiden tarkistamiseen nimenomaan aineettoman omaisuuden osalta sekä maakohtaisen raportoinnin lisäämiseen.
Kansainvälinen verotus on viimeaikoina ollut kiihkeästi tapetilla koska varsinkin monikansalliset yritykset käyttävät eri maiden verotusjärjestelmää, näiden puutteita, porsaanreikiä sekä verkostoa hyväkseen verokeinottelussa. Koko maailma on herännyt sillä verokeinottelu on maailmanlaajuinen ongelma jota tulee pyritä ratkaisemaan kansainvälisellä tasolla. BEPS- projektissa on 15 kohtaa jotka ovat kansallisiin verosäännöksiin vaikuttavia ehdotuksia, kuten ehdotuksia verolainsäädäntöjen muuttamisesta, kuvauksia parhaista käytännöistä verolainsäädäntöjen muuttamiseksi tai politiikkaluontoisia kannanottoja kansallisten verosäännösten kehittämiseksi. Siirtohinnoittelun osalta BEPS-muutokset on tehty OECD:n Siirtohinnoitteluohjeisiin.
Miten BEPS vaikuttaa Suomessa?
Suomi ja 30 OECD-maata ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa sitoudutaan toteuttamaan maakohtainen yritysraportointi. Sopimuksessa allekirjoittajat sitoutuvat toteuttamaan minimi standardin, joka edellyttää monikansallisia yrityksiä antamaan verohallinnoille korkean tason globaalia tietoa. Maakohtaisella raportoinnilla saadaan näkyvyys vuosittain kaikkiin konsernin toimintavaltioihin. Raportointi sisältää tietoja liikevaihdosta, voitosta ennen veroja, maksuunpannuista ja maksetuista veroista, pääomista, työntekijöiden määrästä ja aineettomista oikeuksista. Koska BEPS-projekti ei ole vielä kokonaan valmis on hyvin todennäköistä, että Suomi sitoutuu myös allekirjoittamaan muita BEPS hankkeen sopimuksia.
Suomen Juristit Oy
31.5.2016
Nopeaa apua lakiasioihin.
