Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään.

Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on päämiehensä puolesta osallistuttava kuolinpesän hoitoon. Jos perinnönjättäjä oli itse edunvalvonnassa kuollessaan, ei tämän henkilön edunvalvoja tule enää kuolinpesän asioita hoitamaan. Edunvalvonta päättyy kuolemaan. Edunvalvojalla voi kuitenkin olla kuolinpesän materiaalia hallussaan, jota tarvitaan esimerkiksi perunkirjoituksessa, jolloin edunvalvoja luovuttaa materiaalin kuolinpesän haltuun.

Monesti edunvalvoja on edunvalvottavan henkilön lähisukulainen. Silloin voi tapahtua niin, että edunvalvoja tulee kuolinpesään osakkaaksi itse. Edunvalvojan ominaisuudessa hän ei kuitenkaan kuolinpesässä jatka.

Jos edunvalvoja on osakas samassa kuolinpesässä, missä hänen päämiehensäkin on osakkaana (esim. sisarukset, joista toinen on toisen edunvalvoja), määrätään päämiehen etua valvomaan edunvalvojan sijainen. Edunvalvoja ei voi huolehtia kuolinpesässä sekä omasta edustaan että päämiehensä edusta, koska ne ovat ristiriidassa keskenään. Tämä koskee mahdollista ositusta sekä perinnönjakoa. Perinnönjako tehdään kuolinpesässä osakasten kesken. Päämies ja edunvalvoja ovat siis jakamassa samaa perintöä, jolloin toisen osuuden parannus koituu toisen osuuden heikennykseksi.

Tästä edunvalvojan ja päämiehen intressiristiriidasta päästään sillä, että edunvalvojalle määrätään sijainen perinnönjaon toimittamista varten. Kun perinnönjako on saatu tehtyä, voi edunvalvoja jatkaa päämiehen etujen valvomista normaalisti ja edunvalvojan sijaisen tehtävät päättyvät.

Jos kuolinpesässä on edunvalvoja jonkun osakkaan etua valvomassa, on perinnönjakoon saatava Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Suomen Juristit Oy
13.02.2017
(Päivitetty 23.08.2021)