Edunvalvojan kuuleminen tarkoittaa sitä, että ennen tiettyjen päätösten tekemistä myös edunvalvojan mielipidettä on kuultava. Perussystematiikkahan edunvalvonnassa on, että edunvavalvoja on se joka kuulee päämiestään tämän talouteen vaikuttavista merkittävistä kysymyksistä. Jos vajaavaltainen tai edunvalvontaa tarvitseva henkilö käyttää asiassa puhevaltaa, on tällöin myös edunvalvojaa, huoltajaa tai laillista edustajaa kuultava asiassa. Ennen kuulemista on selvitettävä, onko edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan kuuleminen tarpeen huomioon ottaen päämiehen etu ja kuuleminen asian selvittämisen kannalta.
Vajaavaltaisen tai edunvalvontaa tarvitsevan henkilön käyttäessä puhevaltaa, edunvalvojan tai huoltajan kuulemisella on yhtä suuri merkitys kuin itse asianosaisen kuulemisella, joten sitä ei voida sivuuttaa hallintoasiaa ratkaistaessa.
Muutamia erityissäännöksiä
Laissa on myös muutamia erityissäännöksiään edunvalvojan kuulemisesta.
Tietyissä tilanteissa holhousviranomaisen on edunvalvojan määräämistä seuraavan neljännen kalenterivuoden aikana omasta aloitteestaan selvitettävä edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus ja tarvittaessa tehtävä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan tehtävän määräämisestä lakkaamaan. Selvitys on tehtävä uudelleen joka neljäntenä kalenterivuotena. Selvitys voidaan jättää tekemättä, jos edunvalvojan määräämisen perusteen tai muun syyn vuoksi on ilmeistä, että edunvalvojan tarve on pysyvä.
Selvitys tehdään niiden tietojen perusteella, jotka holhousviranomainen on tilintarkastuksen yhteydessä tai muutoin saanut päämiehen tilanteesta. Selvityksen yhteydessä on kuultava edunvalvojaa.
Myös edunvalvonnan siirtämisestä on kuultava edunvalvojaa.
Ennen kuin holhousviranomainen päättää vuositilityksen siirtämisestä on tästä kuultava edunvalvojaa.
Lue lisää edunvalvojan luvanvaraisista toimista.
Lähde §: laki holhoustoimesta, laki edunvalvontavaltuutuksesta
Suomen Juristit Oy
12.12.2016
(Päivitetty 16.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
