Holhousasioiden rekisteriä ylläpitää maistraatti. Holhousasioiden rekisteri toimii ensinnäkin maistraattien eli holhousviranomaisen työvälineenä, kun se valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Lisäksi rekisteri hyödyttää myös kolmatta, joka on aikeissa tehdä oikeustoimen edunvalvonnassa olevan kanssa. Rekisteristä kolmas voi tarkistaa, onko mahdollisella oikeustoimikumppanilla kelpoisuus päättää oikeustoimesta, ja kuka hänen edunvalvojansa on. Otteita rekisteristä antaa maistraatti.
Edunvalvonnan merkitseminen holhousasioiden rekisteriin
Holhoustoimilain 65-66 §:n nojalla edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin, kun:
- a) Edunvalvoja määrätään täysi-ikäiselle
- b) Täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan
- c) Alaikäisen edunvalvojaksi määrätään muu henkilö kuin hänen vanhempansa
- d) Alaikäiselle määrätään edunvalvoja tai hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan hänen täytettyään 17 vuotta
- e) Edunvalvoja määrätään poissa olevalle tai tulevalle omistajalle
- f) Henkilö, jolle on vieraassa valtiossa määrätty edunvalvoja, saa asuinpaikan Suomessa, paitsi jos on päätetty, ettei edunvalvojan toiminnan valvontaa järjestetä Suomessa
- g) Alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän varoista vainajan ja pesän velkoja vähentämättä ylittää 20 000 euroa
- h) Alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana olevaa omaisuutta, jonka määrä alaikäisen velkoja siitä vähentämättä ylittää 20 000 euroa.
Nämä ovat pääsääntöjä. Kohdissa a-g edunvalvontaa ei rekisteröidä, jos edunvalvojan tehtävä ei käsitä omaisuuden hoitamista tai päämiehen oikeuden valvomista jakamattomassa pesässä. Kohdissa g ja h edunvalvonta voidaan rekisteröidä erityisistä syistä, vaikka varojen määrä olisikin korkeintaan 20 000 euroa. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että jäämistövarojen arvioiminen on epävarmaa. Jäämistön arvon arviointi voi olla vaikeaa esimerkiksi tekijänoikeuksien kohdalla. Erityinen syy on myös alaikäisen velkajärjestely, jonka noudattamisen seuraamiseksi alaikäisen edunvalvonta rekisteröidään.
Vaikka oikeustoimikumppanin vajaavaltaisuutta ei olisi merkitty rekisteriin, ei toista osapuolta suojata. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi on siis joka tapauksessa pätemätön, vaikka tietoa vajaavaltaisuudesta ei olisi rekisterissä ollut.
Nopeaa apua lakiasioihin.
