Ehto on sopimuksen sivumääräys. Ehdon mukaan koko sopimuksen syntyminen voi riippua jostakin tulevaisuuden tapahtumasta. Mikäli tämä tapahtuma on epävarma, kutsutaan sivumääräystä ehdoksi. vrt. vakuutusehdot.

Ehto  voi olla varsinainen tai epävarsinainen

Varsinaiset ehdot on erotettava epävarsinaisista ehdoista, joita ovat:

1.Sopimusehto, joka kuuluu sopimukseen jo lain määräyksen johdosta.

2. Sopimusehto, jonka mukaan sopimuksen oikeusvaikutukset riippuvat nykyisyyteen tai menneisyyteen kuuluvasta tapahtumasta.

3. Välttämätön sopimusehto.

4.Mahdoton sopimuehto. Mahdottomasta ehdosta puhuttaessa tiedetään jo etukäteen, ettei ehto voi täyttyä.

Varsinaisia ehtoja on siis lykkääviä tai purkavia. Esim. lykkäävä ehto on, kaupa tulee lopulliseksi, jos ostaja saa anomansa lainan. Purkava ehto on esim. jos kauppahintaa ei makseta määrätyssä ajassa kauppa purkaantuu. Kiellettyjä ehtoja on esim. indeksiehdon ottaminen sopimukseen.

Vakioehdot

Usein sopimukseen liitetään vakioehtoja. Ne eivät siis tule automaattisesti sopimuksen osaksi kauppatavan tavoin. Vakioehtoja ei voitane pitää kauppatapana erityisesti sen vuoksi, että ne muuttuvat yhtenään. Huomattavaa on lisäksi, että suulliset ja kirjalliset sovitut ehdot ovat samassa asemassa ja molemmista on sovittava nimenomaisesti. Oikeuskäytännön mukaan sopimusta tehtäessä viittaus vakioehtoihin ei ole riittävä peruste vakioehtojen tulemiselle sopimuksen osaksi, vaan tavalliseti asetetaan vakioehtojen sitovuudelle lisäedellytyksiä. Selvintä on vakioehtoisin viitattaessa antaa sopijapuolelle ainakin mahdollisuus tutustua niihin (tosiasiallinen).

Jälkikäteiset vakioehdot: Joskus vakioehdot annetaan tiedoksi pakkauksessa, käyttöohjeessa tms. Jälkikäteen annetuilla vakioehdoilla ei syntynyttä sopimusta voi enää muuttaa.

Sopimusta muutetaan sopimuksin.