Ennakkoperinnön merkitys

Ennakkoperinnön merkitys tulee kahdessa tapauksessa esille. Sillä on merkitystä perinnönjaossa sekä lakiosia määritettäessä ja maksettaessa.

Mikä on ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on perittävän elinaikanaan perilliselle antama lahja. Kysymys on siis lahjasta. Lahja katsotaan ennakkoperinnöksi silloin, kun se on tavanomaista lahjaa suurempi ja se on annettu perilliselle. Lahjaan kohdistuu siis ennakkoperintöolettama. Jos lahjakirjassa mainitaan, että lahja ei ole saajansa ennakkoperintöä, silloin sitä ei katsota ennakkoperinnöksi. Ennakkoperintö on siis eräänlainen perinnön etukäteismaksu.

Ennakkoperinnön huomioiminen perinnönjaossa

Ennakkoperintö vähentää saajansa perintö. Jos kahdesta perillisestä, A ja B, pelkästään perillinen A on saanut perinnönjättäjältä tämän eläessä ennakkoperintöä, saa perillinen B perinnönjaossa vastaavasti enemmän kuin A. Jos perillinen A on saanut eläessään 10000 euroa ennakkoperintönä, saa hän nyt sen verran vähemmän lopullisen perinnönjaon yhteydessä.

Toinen tapa, miten ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa on se, että maksetut ennakkoperinnöt lisätään jäämistön arvoon laskennallisesti. Jos perinnönjättäjältä jäi 90000 euroa ja hän on antanut ennakkoperintönä 10000 euroa A:lle, lasketaan hänen jäämistön arvoksi 90000+10000=100000. Tästä A:n osuus ja B:n osuus on 1/2 eli 50000 euroa. A on saanut ennakkoperintönä 10000 euroa, joten A saa vielä 50000 e – 10000 e = 40000 euroa. B saa oman osuutensa täytenä.

Ennakkoperinnön merkitys lakiosaan

Lakiosaperillisen saama ennakkoperintö otetaan huomioon siten, että hänen ennakkona saamansa perintö vähennetään lakiosan määrästä.

Jos ennakkoperintö on annettu muulle kuin lakiosaperilliselle, on ennakkoperintöjen arvo laskennallisesti lisättävä jäämistön arvoon lakiosalaskelmaa varten, jos lakiosaperillinen sitä vaatii.