Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön saajan lakiosaa siinä vaiheessa, kun lakiosan määrästä tehdään ennakkoperintö vähennys.

Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perittävän eläessään rintaperilliselle antamaa lahjaa. Kaikkia lahjoja ei kuitenkaan katsota ennakkoperinnöksi. Oletus on se, että se mitä perinnönjättäjä on eläessään antanut rintaperilliselle (pois lukien pienet tavanomaiset lahjoitukset) on rintaperillisen ennakkoperintöä. Tätä kutsutaan ennakkoperintöolettamaksi. Ennakkoperintöolettama kääntyy toisin päin, oletukseksi lahjasta, joka ei ole ennakkoperintöä, jos lahjoituksen yhteydessä on määrätty, ettei lahja ole saajansa ennakkoperintöä. Tämän sisältöinen määräys voi lukea esimerkiksi lahjakirjassa.

Kun perinnönjättäjän kuoltua ryhdytään perinnönjakoa toimittamaan, lisätään perinnönjättäjän eläessää antamat ennakkoperinnöt jäämistön arvoon. Lisäys tehdään laskennallisesti eli jo saatuja ennakkoperintöjä ei siis pidä konkreettisesti palauttaa pesään, vaan ne otetaan vain laskelmissa huomioon. Esimerkiksi, jos pesän säästö on 80000 euroa perinnönjättäjän kuollessa ja hän on eläessään antanut 20000 euroa ennakkoperintöä lapselleen, lisätään tämä 20000 euroa laskennallisesti pesän säästöön, jolloin lakiosan määrä lasketaan 100000 eurosta.

Ennakkoperinnön arvo vähennetään sen saajan perintöosasta. Ennakkoperinnöt nimensä mukaisesti katsotaan siis jo saaduksi perinnöksi.

Esimerkki:

Jos siis perinnönjättäjä X:n ainut rintaperillinen A on eläessään saanut ennakkoperintönä X:ltä 20000 euroa ja jäämistön arvo perinnönjättäjä X:n kuoltua on 80000 euroa, lasketaan rintaperillisen A:n lakiosa 100000 eurosta. Ainoana perillisenä A:n perintöosa on 1/1, mistä lakiosa on puolet eli 1/2. A:n lakiosan arvo ennakkoperinnön laskennallisen lisäyksen jälkeen on 50000 euroa. Koska A on jo eläessään saanut 20000 euroa, saa A vielä perinnönjättäjä X:n kuoleman jälkeen 30000 euroa, jolloin hän on saanut lakiosansa täytenä.