Lapsen yksinhuoltajuus?

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen vapaamuotoisen hakemuksen perusteella. Mikäli toinen vanhempi jättää hakemuksen käräjäoikeuteen yksin, annetaan toiselle vanhemmalle tilaisuus ilmaista näkemyksensä hakemuksen johdosta. Käräjäoikeus ratkaisee asian kutsumatta vanhempia oikeuteen, mikäli vanhemmat ovat huoltomuodon suhteen yksimielisiä. Erimielisyyksien ilmaantuessa käräjäoikeus kutsuu vanhemmat valmisteluistuntoon selvittääkseen erimielisyyksien syyt sekä sen, voivatko vanhemmat tulla sopuun huoltomuodon suhteen. Mikäli sovintoa ei saada aikaiseksi, ratkaisee käräjäoikeus asian pääkäsittelyssä.

Huoltomuotoa valittaessa varmistetaan aina lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan. Jos lapsi määrätään toisen vanhemman yksinhuoltoon, huolto on jakamaton ja huoltaja käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Vaikka toiselle vanhemmista olisi vahvistettu yksinhuolto, voi huollosta erotetulla vanhemmalla olla edelleen oikeus saada viranomaiselta lasta koskevia tietoja, mikäli se on lapsen edun mukaista. Tällaisia tietoja voi esimerkiksi olla lapsen terveystiedot.

Yhteishuolto on ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua, mutta joskus yksinhuolto voi olla lapsen edun kannalta parempi vaihtoehto. Tämä voi olla seurausta esimerkiksi siitä, että riitainen yhteishuolto aiheuttaa lapselle jatkuvasti harmia, tai jos toinen vanhempi pyrkii vaikuttamaan yhteishuollon avulla toisen vanhemman yksityisasioihin. Muita syitä voi olla esimerkiksi erillään asuvan vanhemman passiivisuus, päihteiden käyttö, väkivaltainen käytös tai se, että vanhemmat asuvat toisistaan kaukana.