Kun vainajan ja kuolinpesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon perintökaaren säätelemissä puitteissa.

Sopimusjako on kuolinpesän osakkaiden ja muiden oikeudenomistajien keskinäinen sopimus siitä, miten perintö jaetaan. Tämä osapuolten välinen sopimus kirjataan perinnönjakokirjaan. Perinnönjakokirjassa luetellaan ensin perinnönjättäjä ja perilliset ja muut saajat, ketkä perintöä ovat jakamassa sekä se, mitä kukin henkilö kuolinpesästä saa. Perinnönjakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat ja sen todistaa kaksi esteetöntä todistajaa. Myös valtuutettu voi osakkaan puolesta allekirjoittaa perinnönjakokirjan. Sopimusjakoa voi moittia. Tällöin osakkaan on moiteajan kuluessa nostettava moitekanne käräjäoikeudessa.

Mikäli osakkaat eivät pääse sopuun perinnönjaosta, voi yksikin kuolinpesän osakas hakea kuolinpesään pesänjakajan, joka kutsuu osakkaat jakokokoukseen. Pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella on pantava samaan osaan. Jollei jakoa saada toimitetuksi sen takia, että jäämistöön kuuluu vain vähäinen määrä omaisuutta, jota on vaikea jakaa, pesänjakajan on haettava käräjäoikeudelta myyntilupaa omaisuuden realisoimiseksi. Toimitusjakoa voi moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa pesänjakajan päätöksestä. 

Nopeaa apua lakiasioihin.