Olemmeko yhdenvertaisia lain edessä?
Suomen oikeuden mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta syrjiä tai asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Käytännössä yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Elämä itsessään on epäoikeudenmukaista ja tämä heijastuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintatapoihin.
Joskus asiat, joista määrätään lain tasolla, jäävät toteutumatta käytännössä. Yhdenvertaisuus lain edessä on selkeä määräys ja koskee jokaista ihmistä. Siitä huolimatta ihmisiä kohdellaan rodun, uskonnon tai muun vastaavan henkilöön liittyvän syyn perusteella joskus eritavalla kuin kanssaihmisiä. Saattaa olla, että ulkomaalaista tai raskaana olevaa ei valita virkaan tai toimeen edellä mainituista syistä. Syrjinnän kohteeksi joutuneelta henkilöltä vaaditaan aktiivisia toimepiteitä, jotta epäoikeudenmukainen kohtelu saadaan oikaistua.
Perustuslain mukaan myös lapsia täytyy kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän täytyy saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapsen puhevallan laajuudesta päätettäessä, hänen kehitystasonsa on huomioitava. Riittävän kypsän ja kehittyneen lapsen sanalle tulee antaa enemmän painoarvoa ja päinvastoin. Myös sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää sekä yhteiskunnallisessa toiminnassa että työelämässä.
Nopeaa apua lakiasioihin.
