Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu osapuolten kesken tai työehtosopimuksessa, noudatetaan lain mukaisia irtisanomisaikoja. Näiden aikojen pituus riippuu työsuhteen kestosta. Mitä kauemmin työsuhde on kestänyt, sitä pidempää irtisanomisaikaa noudatetaan. Lain mukaan irtisanomisajat ovat

Työnantajan irtisanoessa

Työntekijän irtisanoutuessa

Irtisanomisaika voi olla pisimmillään 6 kuukautta. Se on kuusi kuukautta myös silloin, kun on sovittu tätä pidemmästä ajasta. Lisäksi työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi, kuin työnantajalle asetettu irtisanomisaika.

Lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat siis myös keskenään sopia irtisanomisajoista. He voivat sopia myös, ettei irtisanomisaikaa ole lainkaan. Irtisanomisajoista on kuitenkin määrätty sitovasti useissa työehtosopimuksissa.

Irtisanomisajan laiminlöynti

Jos irtisanomisaikaa ei noudateta, irtisanomisen toimittanut osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle aiheuttamansa vahingon. Jos esimerkiksi työnantaja irtisanoo työntekijän ilman irtisanomisaikaa, on työnantajan maksettava työntekijälle täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Työnantajalle aiheutuva vahinko voi olla esimerkiksi toiminnan häiriintyminen, mikäli työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa. Korvaus maksetaan kertakaikkisena korvauksena, jonka suuruus on irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä. Mikäli osapuoli on laiminlyönyt irtisanomisaikaa vain osittain, rajoittuu korvausvastuu siihen irtisanomisajan osaan, joka on jäänyt noudattamatta. Korvaukseksi muodostuu tällöin noudattamatta jääneen irtisanomisajan aikaista palkkaa vastaava määrä. 

Irtisanomisaika velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää. Vaikka irtisanomisaikana työsuhde yleensä jatkuu, voivat työntekijä ja -antaja keskenään sopia siitä, ettei työntekijä ole työsopimuksen irtisanomisen jälkeen velvollinen tekemään työtä, vaikka työsopimus päättyisikin vasta irtisanomisajan päätyttyä. 

Lähde §: työsopimuslaki

Lue lisää työsuhteesta.

Suomen Juristit Oy
Päivitetty 12.07.2021