Kenellä on oikeus perintöön

Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin sukuhaaroittain.

Esimerkki 1:

Isoisällä oli kolme lasta, joista yksi on kuollut ennen isoisää. Tällä lapsella on kolme elossa olevaa lasta. Isoisän omaisuus jaetaan siten, että elossa olevista lapsista saavat perinnöstä 1/3 kumpikin ja 1/3 jaetaan kolmen lapsenlapsen kesken siten, että kukin heistä saa 1/9 jäämistöstä.

Mikäli perittävältä ei ole jäänyt rintaperillistä eikä vainaja ollut naimisissa, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa.

Esimerkki 2:

Vainaja P kuolee lapsettomana. P:n kuollessa elossa on hänen äitinsä sekä kaksi veljeä. Äiti saa P:n jäämistöstä puolet (1/2) ja puolet jaetaan tasan vainajan kahden veljen kesken kummankin saadessa ¼ jäämistöstä (1/2:2). Mikäli jompikumpi sisarista olisi kuollut, kuolleen sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. Mikäli veljiä tai sisaria ei ole, mutta jompikumpi vanhemmista elää, saa hän yksin koko perinnön.

Myös sisarpuolilla on oikeus perintöön. Jos vainajalta on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he sen osan, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Esimerkki: P kuolee lapsettomana. Hänen kuollessaan elossa ovat hänen isänsä A, sisko B ja äidin edellisestä liitosta oleva velipuoli C. Isä A saa puolet P:n perinnöstä. P:n kuolleen äidin osuus P:n jäämistöstä (1/2) jaetaan siten, että sisko B saa puolet ja velipuoli saa puolet eli kumpikin ¼ P:n perinnöstä. Kuolleen sisaren tai sisarpuolen sijaan tulevat normaalisti hänen jälkeläisensä.

Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Mikäli edellisessä esimerkissä P:llä ei olisi lainkaan täyssisarta ja myös P:n isä olisi kuollut, saisi C koko perinnön.

Mikäli vainajan kuollessa elossa ei ole äitiä, isää, sisaruksia tai sisarpuolia, saavat isovanhemmat koko perinnön. Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa eli vainajan tädit ja sedät sen osan perinnöstä, mikä isovanhemmalle olisi tullut. Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.

Esimerkki 3:

Vainaja P kuolee lapsettomana. P:n vanhemmat ovat kuolleet ennen P:tä ja P:n kuollessa elossa ovat vain P:n isänisä, isän kaksi siskoa eli P:n tädit, sekä P:n äidinäiti. P:n perintö jaetaan siten, että P:n isänisä saa jäämistöstä ¼, P:n tädit jakavat P:n isänäidin osuuden saaden kumpikin 1/8. P:n äidinäiti saa ½ P:n jäämistöstä.

Serkut eivät peri, (ellei vainaja ole tehnyt testamenttia serkkunsa hyväksi). Siten, mikäli vainaja ei ole kuollessaan naimisissa eikä hänellä ole edellä mainittuja sukulaisia, menee koko perintö valtiolle, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia.

Puolison perintöoikeus

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee perintö eloonjääneelle puolisolle. Lesken kuollessa suoritetaan kuitenkin pesänjako lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Toissijaiset perilliset ovat ainoastaan ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen.

Toissijaiset perilliset saavat lähtökohtaisesti puolet lesken pesästä. Puolittamisperiaatteesta poiketaan kuitenkin, mikäli jommallakummalla puolisolla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Lisäksi lesken vaurastuminen puolisonsa kuoltua ansiotyön tai lahja- ja perintösaantojen myötä luetaan vain lesken perillisten hyväksi.

Puolison perintöoikeuteen ei vaikuta se, onko puolisoilla avioehtosopimus. Puolisolla ei kuitenkaan ole perintöoikeutta, jos puolisoiden avioero oli vireillä eli jos avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen ennen puolison kuolemaa.