Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia toisiinsa nähden. Miten menetellään, jos molemmat oikeudet pitäisi ottaa huomioon perinnönjaossa.

Hallintaoikeustestamentti

Hallintaoikeustestamentilla omaisuuden hallintaoikeus siirretään testamentin saajalle. Omistusoikeus ei siis siirry testamentin saajalle, ainoastaan hallintaoikeus. Käytännössä hallintaoikeustestamentti usein tarkoittaa elinikäistä käyttöoikeutta. Hallintaoikeustestamentti voidaan tehdä ns. ”keskinäisenä hallintaoikeustestamenttina”, mikä on yleinen järjestely etenkin puolisoiden kesken. Hallintaoikeustestamentilla voidaan turvata leskeksi jäävän puolison elämisen taso toisen puolison kuoleman jälkeen. Hallintaoikeustestamentin saajana voi olla kuitenkin myös muukin taho, kuin puoliso. Hallintaoikeustestamentilla on myös perintöverotuksellista merkitystä, mikä osaltaan selittää hallintaoikeustestamenttien suurta suosiota. Hallintaoikeustestamentti voi koskea koko perinnönjättäjän omaisuutta tai se voi kohdistua vain johonkin rajattuun omaisuuserään.

Lakiosa

Lakiosaan oikeutettuja ovat vainajan rintaperilliset eli lapset. Muilla kuin rintaperillisillä ei ole oikeutta lakiosaan. Lakiosa on puolet perintöosasta. Rintaperillisellä on vahva oikeus saada lakiosansa perinnöstä.

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa ristiriidassa

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa voivat olla joissakin kuolinpesissä ns. vastaikkaisia oikeuksia, joita ei voida yhtäaikaa täyttää täydellisenä. Lakiosaoikeus tarkoittaa sitä, että rintaperillisellä on oikeus saada lakiosansa vapaana rasitteista. Lakiosana jäämistöstä rintaperilliselle erotettavaa omaisuutta ei saa jäädä rasittamaan kenenkään hallintaoikeus, vaikka sitä koskeva testamenttimääräys olisikin tehty.

Hallintaoikeustestamentti täytetään lähtökohtaisesti kokonaan ja vasta jos rintaperillinen esittää lakiosavaatimuksen, menee tämä vaatimus hallintaoikeustestamentin edelle. Lakiosaa ei siis täytetä ns. automaattisesti, vaan vasta sitä koskevan vaatimuksen jälkeen.