Korkeimman oikeuden Tehtävät

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä.

Korkeimman oikeuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista oikeudellisista pulmista, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätösten tarkoitus on antaa oikeusohjeita tulevien vastaavien oikeusriitojen varalle ja näin yhtenäistää laintulkintaa tuomioistuimissa. Korkeimman oikeuden ratkaisu on heikosti velvoittava oikeuslähde, jonka noudattamatta jättämistä ei katsota tuomarin virkavirheeksi, mutta annettu ratkaisu saattaa ylemmässä oikeusasteessa muuttua. Vuosittain ennakkopäätöksiä tulee noin 100.

Korkein oikeus ratkaisee asioita, jotka saapuvat hovioikeuksista, maaoikeuksista, vakuutusoikeudesta ja markkinaoikeudesta muutoksenhakuteitse. Myös ylimääräistä muutoksenhakua koskevien asioiden käsittely kuuluu korkeimman oikeuden toimivaltaan. Korkein oikeus voi esimerkiksi purkaa tai poistaa tuomioistuinten lainvoiman saaneita ratkaisuja laissa määritellyillä perusteilla. Korkein oikeus voi antaa tasavallan presidentille lausunnon armahdusasiassa. Tasavallan presidentille lausunto voidaan antaa myös eduskunnan hyväksymistä laeista ja Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksymistä maakuntalaeista. Lausuntoja voidaan antaa myös lakiesityksistä, ja korkein oikeus voi oma-aloitteisesti esittää valtioneuvostolle lain säätämistä tai muuttamista. Rikoksentekijöiden ulkomaille luovuttamista koskevissa asioissa lausunto annetaan oikeusministeriölle.

Muutoksenhaku

Ylin muutoksenhakuaste Suomessa on korkein oikeus. Lähes kaikissa oikeusriidoissa lopullisen ratkaisun antaa kuitenkin hovioikeus, sillä valituksen käsittely korkeimmassa oikeudessa edellyttää valitusluvan saamista. Valituslupa myönnetään vain alle kymmenelle prosentille valituslupahakemuksista.

Tietyissä laissa määritellyissä tilanteissa korkein oikeus toimii toisena ja ensimmäisenä muutoksenhakuasteena. Toisena muutoksenhakuasteena korkein oikeus toimii, kun hovioikeus on ratkaissut jutun ensiasteena. Hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena eräät virkarikokset. Ensimmäisenä oikeusasteena korkein oikeus käsittelee virkarikossyytteet, jotka koskevat hovioikeuden presidenttiä ja jäsentä sekä valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää.

Jos asia on ennakkopäätösluontoinen, voi jo käräjäoikeuden ratkaisusta hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta. Korkeimman oikeuden tulee myötää valituslupa, jotta valitus tutkitaan.