Miten toimin ja mitä voin vaatia virheen havaittuani?

Elinkeinonharjoittajalle on tehtävä virheilmoitus kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Jos ilmoituksen kanssa kohtuuttomasti viivytellään, voi virheeseen vetoaminen käydä vaikeaksi. Virheilmoituksesta huolimatta virheeseen saa aina vedota, jos elinkeinonharjoittaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Oikeus vedota virheeseen säilyy myös silloin, jos suoritus on tuoteturvallisuuslain tai muiden terveyden tai omaisuuden suojaksi annettujen määräysten vastainen taikka on muuten terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.

Virheen seurauksena tilaajalla on oikeus pidättää suorituksen hinnasta rahamäärä, johon hänellä virheen perusteella ilmeisesti on oikeus. Tämä on ensimmäinen suojautumiskeino. Toiseksi tilaajalla on oikeus vaatia virheen oikaisua. Virheen oikaisu tapahtuu joko korjaamalla tehtyä suoritusta tai tekemällä uusi suoritus. Tilaajalle ei oikaisusta saisi aiheutua kustannuksia.

Elinkeinonharjoittajalla on yleensä aina oikeus ensisijassa oikaista virhe, jos hän tekee sen viivytyksettä sen jälkeen, kun hän on saanut virheilmoituksen. Tilaaja voi korjauttaa suorituksen elinkeinonharjoittajan laskuun, jos tilaajan kannalta ei ole kohtuullista jäädä odottamaan elinkeinonharjoittajan suorittamaa oikaisua. Elinkeinonharjoittajan ei tarvitse oikaista virhettä, jos siitä aiheutuisi elinkeinonharjoittajalle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Virheen oikaisun estyessä tilaaja voi vaatia hinnanalennusta tai sopimuksen purkua ja mahdollista vahingonkorvausta.

Hinnanalennus on ensisijainen seuraamus sopimuksen purkuun nähden. Tilaaja saa purkaa toimeksiantosopimuksen, jos sopimusrikkomus on olennainen. Jos toimeksisaajan jo tekemää suoritusta ei voida ilman olennaista haittaa palauttaa, tilaajalla on oikeus purkaa sopimus vain, jos muuta seuraamusta ei voida pitää hänen kannaltaan kohtuullisena.

Jos tilaaja kärsii vahinkoa toimeksisaajan suorituksessa olevan virheen vuoksi, on hänellä oikeus korvaukseen vahingostaan. Toimeksisaajan korvausvelvollisuus kattaa henkilö- ja esinevahingon. Välillisen vahingon korvaaminen tulee kysymykseen vain harvoin. Toimeksisaaja voi joutua korvaamaan tilaajalle myös huolimattomasti laatimansa kustannusarvion virheellisyydestä aiheutuvan vahingon.