Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon.

Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen

Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osakkaat yhteisesti vastaavat kuolinpesän asioista. Samalla se tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikkiin kuolinpesän toimenpiteisiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Etenkin kuolinpesissä, joissa on useampia osakkaita, tämä voi olla haastavaa.

Asioiden hoitoja helpottaa valtuutuksen mahdollisuus. Kuolinpesän osakkaat voivat siis valtuuttaa yhden osakkaista hoitamaan kuolinpesän asioita muidenkin puolesta. Tämä tehdään antamalla yhdelle osakkaalle valtakirja. Jokainen osakas, joka haluaa valtuuttaa toisen, antaa valtakirjan erikseen. Vaihtoehtoisesti yhteen valtakirjaan voi laittaa useamman henkilön valtuuttajaksi.

Teknisesti valtakirjassa pitää olla yksilöitynä ensin se, kenen kuolinpesästä on kysymys. Vainajasta laitetaan vähintään etunimi, sukunimi ja henkilötunnus. Sen jälkeen yksilöidään valtuutettu eli valtakirjan saaja. Hänestä samoin kuin vainajasta laitetaan vähintään etunimi, sukunimi ja henkilötunnus. Sen jälkeen valtakirjaan laitetaan valtuuttajasta samat tiedot kuin edellä vainajasta ja valtuutetustakin.

Kun henkilöt ovat yksilöity, määritellään valtuutetun toimenkuva. Valtakirjassa on hyvä ottaa maininnat siitä, saako valtuutettu asioida esimerkiksi pankissa kuolinpesän lukuun ja mitä hän saa pankissa tehdä. Saako sulkea tilit, saako tilittää perintöosuudet, saako avata ja tyhjentää tallelokeron ja niin edelleen. Lisäksi valtakirjassa on hyvä ottaa kantaa siihen, edustaako valtuutettu muita osakkaita perunkirjoituksessa ja/tai perinnönjaossa. Edellisten lisäksi valtakirjaa kannattaa miettiä ja sen sisältöä laajentaa kunkin kuolinpesän omista tarpeista ja tilanteista käsin.

Lopuksi valtakirja päivätään ja valtuuttaja allekirjoittaa sen. Todistajia ei tarvita, joskaan ne eivät myöskään tee valtakirjalle mitään haittaakaan.

Mitä oikeuksia kuolinpesän osakkaalla on silloin, jos valtakirjaa ei ole?

Kuten todettu — osakas — joka hoitaa esimerkiksi kuolinpesän pankkiasiointia, tarvitsee muilta osakkailta valtuutuksen. Kuolinpesän pankkiasioinnin tarkoituksena on suojata niin vainajan kuin pesänkin osakkaiden etuja. Kuolinpesän osakas on kuitenkin oikeutettu yksin, ilman muilta osakkailta saatua valtakirjaa saamaan perunkirjoitusta varten muun muassa saldotodistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivänä, ja jättämään pankille laskuja maksettavaksi vainajan tililtä esimerkiksi hautajaisiin tai muuten selvästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja taikka vainajalle kuuluneita sähkö-, puhelin- tai yhtiövastikelaskuja, sekä luetteloimaan vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin kahden toimihenkilön kanssa. Kyseisten toimintojen mahdollistamiseksi riittää ainoastaan virkatodistus, josta on nähtävissä, että kyseinen henkilö on todellisuudessa pesän osakas.

Lue lisää pesänselvityksestä kuolinpesässä.

Suomen Juristit Oy
28.02.2017