Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon jäämistön lisäksi myös perittävän eläessään antamat ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Siis: rintaperilliselle on laskettava jäljellä olevan jäämistön lisäksi myös lakiosa lahjasta.

Lakiosasta

Lakiosa tarkoittaa rintaperilliselle kuuluvaa lakisääteistä oikeutta jäämistöön. Lakiosa on puolet perintöosasta. Saadakseen lakiosansa rintaperillisen pitää sitä erikseen vaatia testamentinsaajalta.

Lakiosan laskennalliset lisäykset

Lakiosan määrä lasketaan jaettavasta jäämistöstä. Jaettava jäämistö on se omaisuus, joka kuolinpesässä on jäljellä saatavien kotiuttamisen ja velkojen maksun jälkeen. Tähän jäämistöön voidaan tehdä laskennallisia lisäyksiä. Näitä lisäyksiä ei reaalisesti siirretä kuolinpesään, mutta ne otetaan lakiosaa laskettaessa huomioon. Tällaisia lisäyksiä ovat esimerkiksi ennakkoperinnöt ja suosiolahjat.

Ennakkoperinnöksi katsotaan lahjoitus, jonka perinnönjättäjä on tehnyt perilliselle eläessään, lukuunottamatta tavanomaisia pieniä lahjoja. Tätä kutsutaan ennakkoperintöolettamaksi. Jos perinnönjättäjä on lahjakirjassa määrännyt, ettei lahjaa ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä, tämä olettamus poistuu. Tällöin lahjaa ei siis otettaisi huomioon lakiosaa laskettaessa.

Lahjoitus voi kuitenkin täyttää suosiolahjan tunnustmerkit, vaikka perinnönjättäjä olisikin selittänyt lahjoituksen muuksi kuin ennakkoperinnöksi. Jos kysymys on tällaisesta suosiolahjasta, tulee sekin lisättäväksi lakiosalaskelmaan. Näissä tapauksissa lakiosa lahjasta on mahdollista saada. Suosiolahjalle on ominaista, että se on annettu jollekulle perillisistä suosimistarkoituksessa toisen perillisen kustannuksella.

Suosiolahja voi olla ollut myös osittain vastikkeellinen. Suosiolahjana voidaan ottaa huomioon myös niin sanotut lahjanluonteiset luovutukset tai alihintaiset luovutukset. Suosiolahjaa arvioitaessa on käytettävä kokonaisharkintaa.