Lapsen edun arvionti on tehtävä aina ennen lasta koskevan päätöksen tekemistä. Ilman lapsen edun toteutumisen arviointia ei voida päätyä lapsen edun mukaiseen lopputulokseen. Lapsen edun on oltava lasta koskevassa päätöksenteossa ensisjainen ratkaisuperuste.
Lapsen edun arviointi on tehtävä eri päätöksenteon portailla ja menettelystä riippumatta
Lapsen edun mukainen päätös on suoraan sovellettava ja sitä voidaan vaatia tuomioistuimessa. Lapsen edun mukaisuus voi vaikuttaa myös oikeusperiaatteiden tasoisena, jos oikeusperiaate on keino tulkinta avointa tai tulkinnanvaraista yksittäistä säännöstä. Lapsen edun mukaisuus on myös menettelysääntö. Se velvoittaa lasta koskevan päätöksen tekijään esittämään päätöksessään sen miten lapsen edun mukaisuus on konkreettisesti tässä tapauksessa arvioitu ja miten sitä on käytetty ratkaisuperusteena.
Yleensä ei riitä, että päätöksen todetaan olevan ”lapsen edun mukainen…”.
Yleensä etenkin lasta koskevassa riita-asiassa kumpikin osapuoli pyrkii vetoamaan lapsen etuun. Keskeistä onkin keskittyä siihen miksi vaihtoehdossa A toteutuu lapsen etu paremmin kuin vaihtoehdossa B. Tämä edellyttää konkreettista vertailua ja punnintaa. Merkitystä voi olla esim. sillä miten lapsen oikeudet (oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan) toteutuvat.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus
Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 1991. Kansallinen lapsiasiainvaltuutettu aloitti toimintansa 2005. Lähtökohtaisesti lapset ovat yhdenvertaisia aikuisten kanssa. Ikärasismi on yksi rasismin muoto. Lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen toteutumista.
Kv-sopimusten lisäksi kansallisessa lainsäädännössä on paljon lasta koskevaa päätöksentekoa koskevia menettelysäännöksiä.
Katso lisää:
YK:n lapsen oikeuksien komitea
Nopeaa apua lakiasioihin.