Velka riita-asiana

Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Käräjäoikeus tarkistaa, onko haastehakemus laadittu sille asetettujen yksilöityjen vaatimusten mukaisesti ja mahdollisen haastehakemuksen täydentämisen jälkeen antaa asiassa kirjallisen haasteen, jonka perusteella riitaisessa asiassa pääsääntöisesti annetaan kirjallinen vastaus kanteeseen. Vastauksen sisältö on säännelty vastaavasti kuin haastehakemuksen. Tämän jälkeen riitainen asia yleensä siirtyy suulliseen valmisteluistuntoon.

Haastehakemuksen sisältöä koskevan säännöksen mukaan haastehakemuksessa on yksityiskohtaisesti kerrottava ne seikat, joihin vaatimus perustuu, ja ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen. Vastaajan tulee vastauksessaan aina kanteen kiistäessään esittää sellaiset kiistämisensä perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta ja ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan todisteet, joita hän aikoo esittää ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen. Haastehakemuksen ollessa puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tarpeellista. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavalla haastehakemus on puutteellinen. Täydentämiskehotus voi koskea myös muodollisia seikkoja.

Haastehakemuksesta tulisi käydä asiaan vaikuttavin osin kokonaisuudessaan ilmi se tapahtumain kulku, jonka seurauksena on hakijan vaatimus oikeustosiseikkojen ja keskeisten todistusseikkojen esittämisen ohella. Haastehakemuksessa olisi ilmoitettava vain sellaiset todisteet todistusteemoineen, jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää. Tämän täsmennyksen tarkoituksena on korostaa sitä, että todisteeksi ei haastehakemusvaiheessa ole perusteltua ilmoittaa kaikkea asiassa kertynyttä asiakirja-aineistoa, vaan ainoastaan ne todisteet, jotka ovat kanneperusteena olevien tosiseikkojen näyttämiseksi ja siksi kanteen tueksi tarpeellisia. Yleensä ei siis ole välttämätöntä jo haastehakemuksessa esittää vastatodistelua vastapuolen oletettuihin väitteisiin. Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot. Kantajan on nykyisin lisäksi ilmoitettava se postiosoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan hänelle lähettää. Asianosaisten sekä todistajien tai muiden kuultavien yhteystiedot on soveltuvalla tavalla ilmoitettava käräjäoikeudelle.

Vastaajaa kehotetaan ilmoittamaan, myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen. Vastaajaa kehotetaan kiistäessään kanteen esittämään sellaiset kiistämisen perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Vastaajan tulisi esittää jokin asiaan vaikuttava syy, jonka vuoksi hän kiistää vaatimuksen. Käsite ”kiistäminen” varsinaisessa merkityksessään kuitenkin tarkoittaa vain sitä, että vastaaja kiistää kanneperusteen todenperäisyyden esittämällä niin sanotun näyttöväitteen. Vastaaja voi tämäntyyppisen väitteen lisäksi vastustaa kannetta asiallisessa suhteessa kahdella muulla erityyppisellä asiaväitteellä eli esittämällä niin sanotun oikeusväitteen, ettei kanneperusteesta lain mukaan voi seurata kannevaatimuksessa esitettyä oikeusseuraamusta, tai vetoamalla kanneperusteen oikeudellisen vaikutuksen kumoavaan niin sanottuun vastatosiseikkaan. Kanteen kiistäminen on siten vain eräs asiaväitetyyppi, johon kanteen vastustaminen voi perustua. Kanteen asiallisen vastustamisen lisäksi vastaaja voi esittää oikeudenkäynti- eli prosessiväitteen, jossa vastaaja huomauttaa, ettei asiaa jonkin prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi voida ottaa tutkittavaksi. Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää puhevaltaa, eli käytännössä juuri vastauksessa haastehakemukseen. Myöhemmin tehtynä oikeudenkäyntiväitettä ei oteta tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka tuomioistuin on velvollinen omasta aloitteestaan ottamaan huomioon.

Vastaajaa kehotetaan vastustaessaan kannetta esittämään sellaiset perusteet vastustamiselle, joilla vastaajan käsityksen mukaan tosiasiassa on merkitystä asian ratkaisemiselle. Vastaajan tulee vastauksessaan ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hän aikoo vastauksensa tueksi esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen. Vastaajan on esitettävä vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena. Vastaajan on liitettävä vastaukseen asiakirja, johon kanteen vastustaminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja ne kirjalliset todisteet, joihin vastauksessa vedotaan. Vastaajan on ilmoitettava omat sekä todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot soveltuvalla tavalla käräjäoikeudelle. Prosessiosoitteeksi kelpaisi sähköinen osoite, mutta tietoihin tulee sisältyä myös postiosoite. Vastaajaa kehotetaan tekemään väitteensä siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi. Haasteessa vastaajaa on kehotettava ilmoittamaan laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. (Prosessiosoite).