Velan korkojen sovittelu on mahdollista silloin, kun viivästys on ollut pitkäaikaista ja viivästyskorkojen määrä on ehtinyt kasvaa niin suureksi, ettei velallinen enää kykene kohtuudella suoriutumaan vastuistaan. Sovittelun seurauksena voi viivästyskoron maksamisen alkaminen siirtyä korkolaissa säädettyä myöhempään ajankohtaan, velallinen voi saada vapautuksen viivästyskoron maksamisesta joko kokonaan tai osittain tai viivästyskoron korkokantaa voidaan alentaa. Sovittelu voidaan suorittaa niidenkin korkojen osalta, jotka on aikaisemmin vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla kun sovitteluun on painavat perusteet ottaen huomioon viivästyskoron määrä suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan eikä maksun viivästyminen johdu velallisen ilmeisen kevytmielisestä suhtautumisesta velkaantumiseen tai velkojen maksuun. Varsinkin vanhemmissa velkasuhteissa sovittelulla saattaa olla suurikin taloudellinen merkitys.
Korkolain muutos tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin velallisiin, jotka ovat velkaantuneet ennen vuonna 1995 toteutettua korkolain muutosta ja joilta edelleen peritään nykytasoa selvästi korkeampaa viivästyskorkoa. Korkolain uusia säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa syntyneisiin velkoihin. Viivästyskorkojen sovittelu on asia, johon ei ymmärretä useinkaan vedota koska tämä säännös on jäänyt vähälle huomiolle eikä ole yleisesti tiedossa.
Nopeaa apua lakiasioihin.