Maanvuokrasopimus on vuokrasopimus, jolla maanomistaja tai muu vuokranantaja luovuttaa käyttöoikeuden kiinteistöön tai muuhun alueeseen. Luovuttaminen tapahtuu sovittua vastiketta vastaan. Maanvuokrasopimuksenkin voimassa ollessa omistusoikeus jää siis voimaan. Käyttöoikeuden sisältö voi vaihdella. Se voi sisältää esim. oikeuden käyttää luonnonvaroja tai rakennuksia.

Maanvuokrasopimus sisällöllisesti

Sopimus voidaan sopia määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Vuokrata voidaan kokonaisten kiinteistöjen lisäksi esimerkiksi niiden osia tai useista kiinteistöistä muodostuvia alueita. Vuokranantaja ja vuokralainen saavat vuokrasopimuksella järjestää vuokrasuhteen haluamallaan tavalla pakottavan lainsäädännön suomissa puitteissa.

Laissa on jaettu maanvuokrasopimukset viiteen sopimustyyppiin. Näitä ovat tontinvuokra, muu asuntoalueen vuokra, rakennetun viljelmän vuokra, maatalousmaan vuokra sekä muu maanvuokra. Sopimustyypistä riippuu, mihin tarkoitukseen vuokralainen saa vuokra-aluetta käyttää ja mitä säännöksiä vuokrasuhteeseen sovelletaan.

Pääsääntönä voidaan todeta, että maanvuokrasopimus on aina tehtävä kirjallisena ja sopimuspuolten, eli vuokranantajan ja vuokralaisen, on kummankin hyväksyttävä sopimus allekirjoituksellaan. Poikkeuksena laissa on säädetty eräistä tilanteista, joissa maanvuokrasopimus saadaan tehdä suullisestikin. Tästä huolimatta mahdollisten erimielisyyksien varalta vuokrasopimukset olisi hyvä aina laatia kirjallisina. Kun maanvuokrasopimus on tehty kirjallisesti, siihen on sisällytettävä kaikki vuokrasuhteen ehdot.

Myös sopimusehdon muutos tai lisäys ja vuokraoikeuden siirto on myös tehtävä kirjallisesti. Vuokrasopimuksen saa purkaa ja määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanoa vain laissa säädetyillä perusteella. Purkuperuste on käsillä esim. silloin kun vuokranantaja ei luovuta vuokra-aluetta vuokralaiselle sovittuna ajankohtana.

finlex.fi

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa

maanvuokralaki