Kirjesalaisuus on perusoikeus
Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Kirjesalaisuus ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus suojaa sekä viestin lähettäjää että vastaanottajaa.
Rikoslaissa säännellään viestintäsalaisuuden loukkauksesta. Jos joku oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, hänet on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Viestintäsalaisuuden loukkaukselle on määritelty myös törkeä tekomuoto.
Kirjesalaisuus koskee kaikkia kirjeitä riippumatta siitä, millä tavoin kirje on kirjoitettu ja lähetetty vastaanottajalle. Näin ollen se koskee myös esimerkiksi sähköposteja. Kirjesalaisuus turvaa lähettäjän oikeutta saada viestinsä luottamuksellisesti vastaanottajalle ilman, että sitä kukaan ulkopuolinen avaa ennen vastaanottajaa. Kun vastaanottaja on saanut kirjeen (tai esim. sähköpostiviestin), saa hän itse päättää siitä, hävittääkö hän kirjeen, arkistoiko hän sen vai kertooko hän kirjeestä kolmannelle.
Kirjesalaisuudesta voi luopua vain se henkilö, jota salaisuus suojaa. Näin ollen sekä lähettäjä että vastaanottaja voivat kertoa kirjeen sisällöstä muille. Tämä ei loukkaa kirjesalaisuutta. Lähettäjä voi myös julkistaa kirjeen milloin tahansa. Kirjeen kirjoittajalla on tekijänoikeus lähettämäänsä kirjeeseen, jonka vuoksi hänellä on sen julkaisuoikeus.
Perusoikeudet kuuluvat luonnollisille, eläville henkilöille. Kirjesalaisuus ei koske vainajaa, sillä nykyisen kannan mukaan perusoikeudet päättyvät ihmisen kuollessa. Näin ollen viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistö ei täyty, jos viestin vastaanottaja ei ole elossa. Toisin sanonen perillisiä ei voi estää tutustumasta perittävän sähköposteihin kirjesalaisuuteen vedoten. Perittävän eläessään saamat ja avaamat viestit ovat samassa asemassa kuin hänen saamansa, mutta avaamattomat viestit.
Tulee kuitenkin muistaa, että kirjesalaisuus on eri asia kuin kirjeen salassapitovelvollisuus.
Lue lisää:
Nopeaa apua lakiasioihin.
