Oikeudenkäynnissä kuvaaminen

Oikeudenkäynnissä kuvaaminen liittyy käsittelyn julkisuuteen. Suulliset käsittelyt ovatkin pääsääntöisesti julkisia. Kuka tahansa voi tulla istuntoon yleisöksi. Käsittelyjulkisuus sisältää kuitenkin yleensä oikeuden olla käsittelyä kuuntelemassa ja oikeuden olla läsnä. Tallentamiseen esim. nauhurilla tai kameralla tarvitaan istunnon puheenjohtajan lupa. Usein lupa myönnetään helpommin ennen tai jälkeen käsittelyn aloittamista tapahtuvaan tallentamiseen kuin koko käsittelyn tallentamiseen.

Oikeudenkäynnissä kuvaaminen

Selvää on myös se, että suullisen käsittelyn häiriöttömän kulun turvaamiseksi kuvaajien hääriminen salissa kesken käsittelyn ei ole suotavaa. Jos puheenjohtaja on antanut luvan tallentaa tai kuvata ennen tai jälkeen käsittelyn ei kuvaaminen saa aiheuttaa merkittävää haittaa asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle eikä vaarantaa heidän turvallisuuttaan. Lupaa ei myöskään saisi antaa jos sen epäämiseen on jokin muu painava syy.

Oikeudenkäynnin kuvaaminen istunnon kuluessa edellyttää yleensä tiukempien kriteerien täyttymistä. Edellä mainittujen edellytysten täyttymisen lisäksi kuvaaminen ei saa haitata tai aiheuttaa häiriötä suulliselle käsittelylle. Asian käsittelyn tallentamiseen tarvitaan käsittelyn aikana kuultavien henkilöiden ja asianomaisten suostumus.

Yleisön läsnäolon rajoittaminen

Tuomioistuin voi lisäksi rajoittaa yleisön läsnäoloa julkisessa käsittelyssä, jos se on tarpeen esimerkiksi todistajan, muun kuultavan tai asianosaisen suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta. Puheenjohtaja voi rajoittaa yleisön läsnäoloa julkisessa käsittelyssä myös, jos se on tarpeen tungoksen välttämiseksi. Näin voi tapahtua esim. suurta mediajulkisuutta saaneiden asioiden käsittelyn kohdalla. Saliin ei oteta yleensä enempää yleisöä, kuin mitä sinne turvallisesti ja kohtuudella mahtuu.

Nopeaa apua lakiasioihin.