Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai niitä kuluja, joita yhtiölle on aiheutunut hallintaanottouhkaisen varoituksen antamisesta ja yhtiökokouksen koolle kutsumisesta yhtiölle. Laiminlyötyjen vastikkeiden määrä ei saa olla vähäinen. Yleensä edellytetään, että maksamatta on n. 3 kuukauden vastikkeet. Säännös ei koske erilaisia käyttömaksuja, kuten sauna- tai autopaikkamaksuja ellei niitä ole yhtiöjärjestyksessä rinnastettu vastikkeeseen. Se, että yhtiö velkoo vastikkeita tuomioistuimessa, ei estä taloyhtiötä ottamasta huoneistoa hallintaan.

Huoneisto voidaan ottaa hallintaan myös, mikäli osakehuoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa tai mikäli osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Osakkeenomistajan täytyy muistaa, että hän on vastuussa vuokralaisensa aiheuttamasta häiriöstä ja osake voidaan ottaa hallintaan myös esimerkiksi vuokralaisen häiriökäyttäytymisen takia.

Taloyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaan, jos osakehuoneistoa käytetään oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksen määräystä tai, jos osakehuoneiston käyttötarkoituksesta ei määrätä yhtiöjärjestyksessä, vastoin yhtiön hyväksymää tai muuten vakiintunutta käyttötarkoitusta. Asuinhuoneistoa ei luonnollisestikaan saa käyttää liikehuoneistona eikä varastotilaa myymälänä. Käyttötarkoituksen vastaisen käyttämisen oleellisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon se, kuinka paljon häiriötä toiminnasta aiheutuu muille osakkaille tai onko esimerkiksi asuinhuoneistossa harjoitettuun liiketoimintaan palkattu ulkopuolista työvoimaa. Oikeuskäytännössä perhepäivähoidon harjoittaminen asuinhuoneistossa ei perustanut oikeutta haltuunotolle. Vanhoissa taloyhtiöissä ei käyttötarkoituksesta useinkaan ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä, jolloin joudutaan tukeutumaan vakiintuneeseen käyttötarkoitukseen.

Vähäinen rikkomus ei oikeuta taloyhtiötä ottamaan huoneistoa haltuun.

Hallintaanotto ja päätöksen moittiminen

Yhtiökokouksen päätös osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan on annettava osakkeenomistajalle, vuokralaiselle ja osakehuoneistossa asuvalle muulle käyttöoikeuden saaneelle tiedoksi todisteellisesti 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Muuten päätös on tehoton, mikä tarkoittaa sitä, että ettei yhtiö voi siihen enää vedota eikä saada käräjäoikeudessa häätötuomiota.

Osakkeenomistaja tai vuokralainen tai muu osakehuoneistossa asuva voi moittia yhtiökokouksen päätöstä halllintaanottamisesta ja saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko osakehuoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan ollut ylipäätään peruste. Moitekanne on pantava vireille 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös hallintaan ottamisesta on annettu tiedoksi. Vastaajaksi on haastettava yhtiö.

Päätöstä voi moittia myös haltuunottomenettelyssä, kuten varoituksen tiedoksiantamisessa tai kokouskutsussa tapahtuneiden virheiden perusteella. Tällöin päätöksen moittimiseen sovelletaan mitä yhtiökokouksen päätöksen moittimisesta on säädetty. ks. yhtiökokouksen päätöksen moite.

Lähde §: asunto-osakeyhtiölaki

Lue lisää haltuunoton keinoista.